Ero sivun ”Ranskan presidentinvaalit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Rivi 1:
{{Ranskan tasavalta}}
'''Ranskan presidentinvaalipresidentinvaalit''' on tilaisuustoimitus, jossa valitaan [[Ranskan tasavallan presidentti]] viiden vuoden kaudeksi,viisivuotiskaudeksi. ennenEnnen vuotta [[2002]] kausi oli seitsemän vuoden mittainen. TätäAiempaa vaalikautta kutsuttiin ranskaksi nimellä "septennat", ja nykyistä kautta kutsutaan puolestaan nimellä "quinquennat".
 
==OminaispirteetOminaispiirteet==
===Vaalin toimittaminen===
[[Ranska]]n tasavallan presidentin vaalin toimittaminen perustuu [[Viides tasavalta|Viidennen tasavallan]] [[Ranskan perustuslaki (1958)|perustuslakiin]] ja sen artikloihin 6, 7, ja 58.
 
Vuoden [[1962]] kansanäänestyksellä suritetunsuoritetun perustuslakiuudistuksen jälkeen presidentinvaali on toimiettutoimitettu suoralla kansanvaalilla, joka perustuu yleiseen ja yhtläiseenyhtäläiseen äänioikeuteen. Jos vaalissa joku ehdokkaista saa enemmistön eli yli puolet annetuista äänistä niin, hän tuletulee valituksiavalituksi. Mikäli kukaan ehdokkaista ei pääse tähän tavoitteeseen niin, kahden viikon kuluttua ensimmäisestä vaalista suoritetaan vaalivaalien toinen kierros.
 
oisellaToisella kierroksella voivat olla ehdokkaina kaksi entiten ensimmäiseäensimmäisellä kieroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Tällä toisella kierroksella enemmistön äänistä saanytsaanut tulee valituksi.
 
Käytännössä kukaan ehdokas ei ole tullut valtuksivalituksi ensimmäisellä kierroksella, on siis tarvittu aina myös toinen kierros. Historiasta tiedetään, että lähinnä tavoitteen saavuttamista ensimmäisellä kierroksella oli [[Charles de Gaulle]] vuoden [[1965]] presidentinvaalissa, kun hänen ääniosuutensa ensimmäisellä kierroksella oli 44,6% prosenttia annetuista äänistä.
 
Äänestyksen tuloksen julistaa [[Perustuslakineuvosto (Ranska)|Ranskan perustuslakineuvosto]], jonka tehtävänä on myös valvoa vaalien lainmkaisuuttalainmukaisuutta ja sääntöjenmukaista toimittamista.
 
===Äänestysaika===
Ranskan perustuslaki määrittelee presidentinvaalin ajankohdan, jonkajoka tulee tapahtuqon vähintännvähintään 20 vuorokautta ennen ja kolmekymmentä viisi vuorokautta jälkeen virasasvirassa olleen presidentin viisivuotisen virkakauden alkamispäivästä. Mikäli tehtävä tulee ennen mandaatinvirkakauden päättymistä avoimeksi esimerkiksi tasavallan presidentin kuoleman tai roneron johdosta, niin noudateennoudatetaan samoja perustuslainanperustuslain aikarajoituksia kuin aiemminkin, mutta nyt kyseessä on virjanviran aukijulistamisen alkamisaika. Tänä aikana tasavallan presidentin tehtäviä hoitaa senaatin puhemies.
 
Tarkan vaalipäivän päättää Ranskan hallitus. Sitten presidentti [[Georges Pompidou]]n kuoleman [[2. huhtikuuta]] [[1974]] presidentinvaalit ovaton aina pidetty keväällä, ja näin kahden kierroksen vaalit ovat aina olleet huhtikuun lopulla tai kahdentoukokuun toukokunkahden ensimmäisen viikon aikana.
 
===Valitsijat===
[[Image:Carte-electorale-francaise-recto.jpg|thumb|right|Vuoden 2007 presidentivaalien äänestyskortin etupuoli.]]
[[Image:Carte-electorale-francaise-verso.jpg|thumb|right|Vuoden 2007 presidentivaalien äänestyskortin takapuoli]]
Äänioikeus Ranskan presidentinvaaleissa on kaikilla äänioikeutetuilla Ranskan kansalaisilla ja tämä tarkoittaa:
Rivi 31:
Ranskan presidentinvaaleissa voivat olla ehdokkaina Ranskan kansalaiset, jotka täyttävät seuraavat ehdot:
*häneltä ei ole viety kansalais- ja poliittisia oikeuksia;
*on iältään vähintään 23 -vuotias;
*on kirjoitettu äänioikeutettujen listalle;
*saa vähintään 500 allekirjoitusta ehdokkuudelleen seuraavilta ryhmiltä:
Rivi 38:
**ulkomailla asuvien ranskalaisten järjestön neuvoston vaaleilla valitut jäsenet,
**erilaisten kuntainliittojen puheenjohtajat,
**departementiendepartementtien yleisneuvostojen jäsenet sekä [[Mayotte]]n, [[Saint Pierre ja Miquelon]]'in yleisneuvostojen jäsenet sekä [[Pariisi]]n neuvoston jäsenet,
**alueneuvostojen jäsenet,
**[[Korsika|Korsikan]], [[Ranskan Polynesia]]n edustajahuoneiden jäsenet, sekä [[Uusi-Kaledonia|Uuden-Kaledonian]] ja [[Wallis- ja Futunasaaret|Wallis ja Futunasaarien]] edustuselinten jäsenet,
**Euroopan parlamentin jäsenet, jotka ovat valittu Ranskasta ja ovat ranskalaisia.
 
Näin olleen allekirjoittajienAllekirjoittajien potentiaalinen lukumäärä on noin 45. 000 henkilöä, josta luvusta yksistäänmäärästä 36. 000 on kunnanjohtajia.
 
Näitä allekirjoituksiaAllekirjoituksia tulee saada vähintään kolmenkymmenen departementin alueelta tai merentakaisilta alueilta. Lisäksi Euroopan parlamentin jäsenet ja ulkomailla asuvien ranskalaisten edustajat muodostavat kaksi fiktiivistä departementiadepartementtia.
 
SamanSama henkilönhenkilö on mahdollistavoi allekirjoittaa vain yhden henkilön tukilistatukilistan.
 
==Vaalitaistelun rahoitus==
Ranskassa poliittisen toiminnan ja vaalijärjestelyiden rahoitus on säädeltyä toimintaan. Säännöstely on kaksiosasista.kaksiosaista: Poliittistenpoliittisten puolueiden tuloihin ja menoihin kohdistuvaa sekä vaalikampanjoiden tuloihin ja menoihin kohdistuvaa. Tätä tarkoitusta varten on perustellutperustettu erillinen, itsenäisesti toimiva virasto. Yksittäisiä vaaleja varten kootaan vaalirahoituksesta erillinen juuri näitä vaaleja varten tehty muistio vaalirahoituksesta.
 
Valtion maksama kampanjatuki kattaa oleellisen osan ehdokkaiden vaalibudjeteista. Täten on taattu myös vähäisen kannatuksen omaavienniiden ehdokkaiden mahdollisuudet pyrkiä tärkeän tehtävään, joiden kannatus on vähäinen, ja tätäse mainitaankin valtiontuenvaltion tuen ensisijaiseksi tarkoitukseksi. Mikä tahansa onkaanRiippumatta ensimmäisellä kierroksella saatujen äänien määrä, niinmäärästä valtion antama tuki on 1/20 osa koko vaalitaisteluun varatusta ensimmäisellä kierroksella sallitusta menojen enimmäismääräkatosta, joka oli 16, 166 miljoona 000 euroa. Ehdokasta kohden tämä tekee 808. 300 euroa. Jos ja kun ehdokas saa enemmän kuin 5%viisi prosenttia annetuista äänistä niin, valtion antaman tuen määrä nousee 50% puoleen sallitusta enimmäismäärästä, eli ehdokas saa 8, 083 miljoonaan 000 euroa.
 
Ehdokkaiden vaalityötä voivat tukea vain luonnolliset henkilöt, joiden tuki saa olla vain 4. 600 euroa henkilöä kohden. Lisäksi poliittiset puolueet saavat tukea ehdokastaan, ja tämämikä on osaltaan korostanut vaaleissa poliittisten puolueiden merkitystä.
 
==Vaalit viidennesä tasavallassa==
Viiden tasavallan perustamisen jälkeen on käyty kahdeksat eri presidentinvaalit yleisen äänioikeuden periaatteelläperiaatteella. Ensimmäisen vaalin suorittivatsuoritti epäsuoraa vaalitapaa käyttäen suuri valitisijamiskollegio.
 
* [[1958]] : [[Charles de Gaulle]] (78,5 % au suffrage indirect)
* [[1965]] : [[Charles de Gaulle]] (55,2 % au suffrage direct)
* [[1969]] : [[Georges Pompidou]] (58,2 %)
* [[1974]] : [[Valéry Giscard d'Estaing]] (50,8 %)
* [[1981]] : [[François Mitterrand]] (51,7 %)
* [[1988]] : [[François Mitterrand]] (54,0 %)
* [[1995]] : [[Jacques Chirac]] (52,6 %)
* [[2002]] : [[Jacques Chirac]] (82,2 %)
* [[Ranskan presidentinvaali 2007|2007]] : [[Nicolas Sarkozy]] (53,1 %)
 
===Vaalit===
Rivi 73:
 
==Aiheesta muualla==
* PerustuslakineuvostonPresidentivaaleja koskevia perustuslakineuvoston [http://www.conseil-constitutionnel.fr/ Conseil constitutionnel] Dokumentteja koskien presidentivaalejaasiakirjoja [http://www.conseil-constitutionnel.fr/dossier/presidentielles/2002/index.htm 2002] ja [http://www.conseil-constitutionnel.fr/dossier/presidentielles/2007/index.htm 2007]. {{fr}}
* [http://www.ambafrance-uk.org/L-election-presidentielle.html Ranskan Britannian lähetuslähetystön sivujen vallitulopalveluvaalitulospalvelu presidentivaaleista 22,. huhtikuuta ja 6. toukokuuta 2007] {{fr}}
* [http://www.ladocumentationfrancaise.fr/dossiers/elections-presidentielles-cinquieme-republique/index.shtml Viiden tasavallan presindentivaalit] {{fr}}
 
 
 
[[de:Französische Präsidentschaftswahl]]