Avaa päävalikko

Muutokset

997 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
laajennus
[[Kuva:GustafHorn.jpg|thumb|Porin kreivi Kustaa Horn (1592-1657)]]
'''Kustaa Horn''' ([[22. lokakuuta]] [[1592]]–[[10. toukokuuta]] [[1657]]) oli [[Ruotsi|ruotsalainen]] [[marsalkka]], upseerivaltiomies, kreivi ja vapaaherra.
Hänestä tuli [[valtaneuvos]] vuonna 1624, kenttämarsalkka 1628, Porin kreivi 1651, [[Liivinmaa]]n kenraalikuvernööri 1652 ja valtakunnanmarsalkka 1653.
Hän opiskeli nuorena saksalaisissa yliopistoissa ja sodankäyntiä [[Morits Oranialainen|Morits Oranialainen]] joukoissa. Hän haavoittui Riian piirityksessä 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja [[Kustaa II Adolf]] nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
 
Kustaa Horn oli Kaarle Henrikinpoika Hornin poika. Hän opiskeli nuorena saksalaisissa[[Rostock]]issa, yliopistoissa[[Jena]]ssa ja [[Wittenberg]]issä sodankäyntiä, täydentäen opintojaan vielä [[Alankomaat|Alankomaiden]] käskynhaltijan [[Morits Oranialainen|Morits OranialainenOranialaisen]] joukoissapalveluksessa. HänPalattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas [[Kustaa II Adolf]] nimitti Hornin kenttämarsalkakseen jo 35-vuotiaana.
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.
 
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisessa sodassa]] Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631.
 
[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä. | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 951-566-075-0. }}</ref>
Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui itävaltalaisten[[baijeri]]laisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta BurhghauseninBurghausenin linnoituksessalinnassa.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio]</ref> Vasta vuonna 1642 hänet vaihdettii kolmeen kenraaliin ja vapautettiin kun hän lupasi olla taistelematta keisaria vastaan.
 
Horn johti Ruotsin [[Skoone]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuunottamatta [[Malmö]]a ja [[Kristianstad]]ia.
Vuonna 1651 kuningas antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref>
 
Vuonna 1651 kuningaskuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille Porin[[Pori]]n kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti. Horn kuoli vuonna 1657 valmistuessaan uuteen Tanskan vastaiseen sotaan.
 
== Lähteet ==
<references/>
 
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}
{{tynkä/Henkilö}}
 
<references/>
 
[[Luokka:KolmikymmenvuotinenKenraalit|Horn, sotaKustaa Kaarlenpoika]]
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota|Horn, Kustaa Kaarlenpoika]]
 
[[da:Gustav Horn]]
Rekisteröitymätön käyttäjä