|
'''Antti Lizelius''' ([[1708]]–[[1795]]) oli [[Suomi|suomalainen]] pappi ja kirjallisuusmies. Hän toimi [[Mynämäki|Mynämäen]] [[kirkkoherra]]na vuodesta [[1769]]. Hän oli ensimmäisen [[Suomen kieli|suomenkielisen]] sanomalehden, ''[[Suomenkieliset Tieto-Sanomat|Suomenkielisten Tieto-Sanomien]]'', julkaisija lehden ilmestyessä vuosina [[1775]]–[[1776]] sekä kahden [[Raamattu|raamatunpainoksen]] kielentarkastaja. Lizelius otti [[ortografia]]ssa käyttöön c:n sijasta k:n.
== Talonpoikaisen Anders LitzeliuksenLizeliuksen tie Pöytyän kirkkoherraksi ==
Tyrvään pitäjän Vehmaan kylässä 12.10.1708 syntyi Villin taloon Simo Heikinpojan ja Kaisa Erkintyttären seitsemänneksi lapseksi Anders Simonpoika. Lapsuutta varjostivat isovihan miehityskaudet. Opintielle ei talonpoikaisesta suvusta ennen Andersia ollut lähtenyt kuin hänen setänsä Karkun kappalainen Barthold LitzeliusLizelius, jolta Anders omaksui sukunimensä. Vuonna 1725 opintiensä Turun katedraalikoulussa aloittaneen Andersin koulumenestys jatkui 1731 [[Turun akatemia]]ssa. LitzeliuksenLizeliuksen lahjakkuudesta kertoo se, että hän nautti useana vuonna akatemian stipendiä, joka oli tarkoitettu nimenomaan parhaille opiskelijoille.
Opiskeluaikanaan LitzeliusLizelius loi tärkeitä suhteita aikansa vaikuttajiin. 1733–1736 hän toimi Huittisten kirkkoherran Nils Idmanin perheessä kotiopettajana ja sai varmasti vaikutteita tältä kansaansa rakastavalta ja tunnetulta pappismieheltä, joka tuki ilmeisesti taloudellisestikin LitzeliuksenLizeliuksen opintoja. Kansan parista lähteneellä ylioppilaalla oli myös mahdollisuus oppia säätyläisten tavat. LitzeliusLizelius promovoitiin maisteriksi 1735 eli samaan aikaan kuin kuuluisat aikalaisensa [[Kaarle Fredrik Mennander]] ja [[Andreas Kraftman]]. Papiksi hänet vihittiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hän myös pääsi [[Turun katedraalikoulu]]n kollegan virkaan, missä hän toimi seuraavat kaksi vuotta.
Papiksi pääseminen ei ollut talonpoikaissyntyiselle suinkaan helppoa ja varsinkaan ylempiin virkoihin. LitzeliuksenLizeliuksen lahjakkuus ja virkavuodet opettajana katsottiin luultavasti eduksi, kun hän sai [[Pöytyä]]n kirkkoherran viran. Merkittävin syy oli kuitenkin hänen avioitumisensa entisen kirkkoherra Saliniuksen tyttären Katarinan kanssa 25.11.1739. Salinius (k. 6.7.1737) oli ollut pitäjässään seurakunnalleen uskollinen ja lempeä pappi, joka ei ollut paennut sota-aikanakaan velvollisuuksiaan. Aivan ilmeisesti pöytyäläiset näkivät mieluusti tulevan kirkkoherran pitävän huolta edeltäjänsä perheestä. Tällainen virkojen konservointi oli yleistä, sillä köyhille pitäjille tuli näin halvimmaksi ratkaista vainajan perheen elatus.
Vuodesta 1739 LitzeliusLizelius hoiti Pöytyän seurakuntaa virkaatekevänä ja 8.7.1741 alkaen vakinaisena kirkkoherrana. Hän ehti paimentaa laumaansa täysipäiväisesti aina vuoteen 1757 asti, jolloin hän joutui hoitamaan virkaatekevänä [[Mynämäki|Mynämäen]] rovastikunnan lääninrovastin virkaa, mihin hänet nimitettiin vakinaiseksi 13.12.1758.
LitzeliuksenLizeliuksen ura eteni, ja hän muutti Pöytyältä Mynämäelle 1761, kun kuningas oli 19.4.1760 nimittänyt hänet Mynämäen kirkkoherraksi. LitzeliuksenLizeliuksen siteet Pöytyään eivät kuitenkaan katkenneet silloinkaan, sillä hän vieraili vanhassa kotiseurakunnassaan useat kerrat lääninrovastin ominaisuudessa pitämässä tarkastuksia.
[[Luokka:Suomalaiset papit|Lizelius, Antti]]
| 