Capsia on todennäköisesti ollut ensimmäinen Suomessa työskennellyt naistaiteilija. Hänet muistetaan ehkä parhaiten alttarimaalauksistaan ja papiston muotokuvista. Nämä tehtävät työllistivät hänet niin, että hänen tulonsa olivat ajoittain yhtä suuret kuin puolisolla. Capsia ei signeerannut teoksiaan vuoden 1725 jälkeen, jolloin niiden laatu alkoi heiketä. Syynä on pidetty keski-ikäisillä tavallista lähinäön heikkenemistä.
HänenCapsian teoksiaanteoksia on [[Kansallismuseo]]ssa ja [[Turun historiallinen museo|Turun historiallisessa museossa]]. Tuotantoon kuului muotokuvien ohella uskonnollisia aiheita. ”Pyhä ehtoollinen” (1739) on ollut [[Säkylän kirkko|Säkylän kirkon]] alttaritauluna. Hän maalasi Pietarsaaren maaseurakunnan (Pedersöre) kirkon alttaritaulun 1725. [[PaltamonHän kirkko|Paltamon kirkossa]] on taulu, jota arvellaan Capsian maalaamaksi. Hänen tekemänsä onmaalasi [[Paltaniemen kuvakirkko|Paltaniemen kuvakirkon]] alttarimaalausalttarimaalauksen Oulun läänin maaherra [[Reinhold Wilhelm von Essen]]in toimeksiannosta vuonna 1727. Hänen maalaaminaan pidetään myös [[Säkylän kirkko|Säkylässä]], [[Mynämäen kirkko|Mynämäellä]], [[Kiikalan kirkko|Kiikalassa]] ja [[Lohjan kirkko|Lohjalla]] olevia kirkkomaalauksia. [[Liperin kirkko|Liperin kirkon]] vanhaa alttaritaulua ''Kristus asettaa ehtoollisen'' pidetään Capsian maalamana. Hän maalasi kenraalimajuri Krister Henrik d'Albedyhllin ja tämän puolison Hedvig Ulrika Mörner af Morlandan muotokuvat 1723, jotka nykyisin sijaitsevat Ruotsissa. Piispa [[Herman Witte]]n muotokuva on myös vuodelta 1723.
