Ero sivun ”Kultakala (tähdistö)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aibot (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tähdistö
[[Kuva:Dorado constellation map.png|thumb|240px|Kultakala]]
| kuva = Dorado constellation map.png
| nimi = Kultakala
| latnimi = Dorado
| lyhenne = Dor
| genetiivi = Doradus
| symbologia = [[Kultakala]]
| RA = 5
| dec = -60
| ala = 179
| tähtienmäärä = 0
| kirkkaintähti = [[Alfa Doradus]]
| tähdenmagn = 3,27
| meteorikuurot = ei
| naapurit =
* [[Veistotaltta]]
* [[Heilurikello]]
* [[Verkko (tähdistö)|Verkko]]
* [[Etelän vesikäärme]]
* [[Pöytävuori (tähdistö)|Pöytävuori]]
* [[Lentokala (tähdistö)|Lentokala]]
* [[Maalari (tähdistö)|Maalari]]
| leveysmax = 20
| leveysmin = 90
| kuukausi =
}}
'''Kultakala''' ([[latina]]ksi ''Dorado'', [[genetiivi]]muoto ''Doradus'') on eteläisen taivaanpuoliskon melko vaatimaton [[tähdistö]], jonka loivat yhdentoista muun eteläisen tähdistön ohessa Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman [[1595]]–[[1597]]. Kultakala esiintyi ensimmäisen kerran [[Johann Bayer]]in ''Uranometriassa'' vuonna [[1603]].
 
Kultakalan tunnetuin kohde on [[Linnunrata|Linnunradan]] epäsäännöllinen seuralaisgalaksi [[Suuri Magalhãesin pilvi]], josta suurin osa sijaitsee Kultakalan alueella ja osa viereisessä [[Pöytävuori (tähdistö)|Pöytävuoren]] tähdistössä. Myös muut merkittävimmät [[syvä taivas|syvän taivaan]] kohteet, kuten [[Tarantellasumu]] NGC 2070, sijaitsevat galaksin alueella.
 
Kultakalassa ei ole lainkaan kolmatta [[magnitudi (tähtitiede)|magnitudia]] kirkkaampia tähtiä. Alfa Doradus on näennäiseltä kirkkaudeltaan +3,3027 ja beetaBeta Doradus +3,76 magnitudia. Suuressa Magalhãesin pilvessä sijaitseva S Doradus on sininen hyperjättiläinen, jonka massa on yli 50100 kertaa Aurinkoa suurempi. Se on oman muuttujatyyppinsä, S Doradus -muuttujien eli ''valovoimaisten sinisten muuttujien'' (LBV) prototyyppi. Samaan ryhmään kuuluu myös muun muassa [[EetaEta Carinae|η Carinae]]. Toinen muuttuja, R Doradus, on puolestaan läpimitaltaan suurinyksi tunnettusuurimmista tähtitähdistä. Se on kooltaan noin 370 kertaa Aurinkoa suurempi, vaikka massaltaan se onkin samansuuruinen. Jos R Doradus sijaitsisi Auringon paikalla, ulottuisi sen pinta [[Mars]]in radan taakse.
 
== Katso myös ==