Ero sivun ”Magdeburgin ryöstö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
korjaus
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: suurinos → suurin os (2), AWB
Rivi 9:
Maaliskuussa 1631 ruotsalaisilla oli mahdollisuus kohdata Johann Tilly kenttätaistelussa katolisten vallattua Neubrandenburgin, mutta tilaisuus kuivui kokoon Kustaa II Aadolfin epäröinnin vuoksi. Alipäällikkönsä [[Gottfried Heinrich Pappenheim]]in ehdotuksesta Tilly siirtyi seuraavaksi aktiivisesti piirittämään Magdeburgia. Katoliset olivat estäneet kaupungin yhteydet ulkomaailmaan jo marraskuusta 1630 lähtien, mutta nyt Tilly ryhtyi toimeen tarkoituksenaan vallata kaupunki.
 
Tilly tiesi, että Kustaalla olisi vaikeuksia tulla kaupungin avuksi läpi puolueettomien [[Brandenburg]]in ja [[Saksi (alue)|Saksin]] ja Kustaa halusikin kunnioittaa mahdollisten tulevien liittolaistensa puolueettomuutta. Vastoin ruotsalaisten odotuksia, piiritys eteni nopeasti ja huhtikuun alussa suurinosasuurin osa kaupungin ulommaisista linnoituksista oli jo vallattu. Kustaa koitti kiinnittää Tillyn huomion toisaalle valtaamalla [[Frankfurt (Oder)|Frankfurtin]] [[Oder|Oder-joen]] varrella, mutta tämäkin kääntyi vahingolliseksi kun Kustaan palkkasoturit [[Frankfurtin ryöstö|ryöstivät Frankfurtin]] 13. huhtikuuta.
 
Frankfurtin valtaus ei saanut Tillyä hylkäämään Magdeburgin piiritystä. Toukokuussa Kustaa aloitti neuvottelut Saksin ja Brandenburgin [[vaaliruhtinas|vaaliruhtinaiden]] kanssa päästäkseen etenemään ja auttamaan piiritettyä kaupunkia. Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet tarpeeksi nopeasti ja aamulla 20. toukokuuta Magdeburgin puolustus luhistui. Vaikka Kustaa olisikin päässyt auttamaan kaupunkia, olisi hän joutunut kohtaamaan omaansa vahvemman katolisen armeijan ilman liittolaisia ja luultavasti hävinnyt taistelun.
Rivi 17:
Johann Tilly oli jo valmis luopumaan piirityksestä, mutta alemmat päälliköt suostuttelivat hänet vielä yrittämään kaupungin valtausta rynnäköllä. Gottfried Pappenheim johti [[Vallonia|vallooni-]] ja [[Kroatia|kroaattiratsuväkensä]] rynnäkköön, ja joukot valtasivatkin kaupungin ja aloittivat ryöstelyn. Muu katolinen armeija seurasi perässä ja alkoi silmitön hävitys ja verilöyly. Kaupungin sytyttivät tuleen todennäköisesti puolustajat ja hyökkääjät eri puolilta ja koko Magdeburg paloi. Silminnäkijän mukaan Pappenheimin ratsuväki oli raainta: he raiskasivat naisia ja sitoivat heitä hevostensa jalustimiin, keihästivät lapsia ja heittivät niitä tuleen. Pappenheim itsekin kuvaili jälkeenpäin tuhoa kauheimmaksi sitten [[Troijan sota|Troijan]] ja Jerusalemin hävityksen.
 
Kaupunki poltettiin kokonaisuudessaan, vain [[Magdeburgin tuomiokirkko|tuomiokirkko]] säästyi. Kaupunkilaisia raiskattiin, ryöstettiin, tapettiin ja heiltä kiristettiin lunnaita. Tätä jatkui useita päiviä. 20 000:ta asukkaasta jäi henkiin 5 000 ja ruumiita ajettiin parin seuraavan viikon ajan Elbeen. Tuhansia kaupunkilaisia pelastui linnoittautumalla tuomiokirkkoon ja viereisen luostarin puutarhaan. He tulivat ulos suojapaikastaan vasta useamman päivän päästä, jolloin heidän henkensä päätettiin säästää. Ryöstön jälkeen kaupungista ei ollut mitään jäljellä ja suurinosasuurin osa henkiinjääneistä joutui muuttamaan pois. Ennen kolmikymmenvuotista sotaa Magdeburg oli yksi [[Saksa]]n tärkeimmistä kaupungeista, mutta sodan jälkeen kaupungissa oli jäljellä vain muutama sata asukasta ja vasta [[1800-luku|1800-luvulla]] asukasluku kipusi takaisin sotaa edeltäneelle tasolle.
 
Tilly oli aikonut käyttää Magdeburgia armeijansa huollon tukikohtana, mutta saikin haltuunsa rikkaan kaupungin sijasta hyödyttömän kivikasan. Tillyn vaihtoehdot olivat vähissä kun Kustaa eteni armeijansa kanssa Magdeburgin pohjoispuolelle. Hävittyään kaksi ratsuväkitaistelua Burgstallissa ja Werbenissä ja huomattuaan, ettei kykenisi kohtaamaan ruotsalaisten linnoitettuja asemia pohjoisessa Tilly oli 29. heinäkuuta pakotettu kääntymään etelään saadakseen armeijansa huollon järjestettyä. 25. elokuuta Tilly hyökkäsi Saksiin ja eteni Merseburgia ja [[Leipzig]]iä kohti. Uhattu vaaliruhtinas [[Juhana Yrjö I]] solmi Kustaan kanssa 2. syyskuuta sopimuksen Ruotsin ja Saksin armeijoiden yhdistämisestä ja uusi armeija lähti Elbeä etelään kohdatakseen Tillyn taistelussa, joka käytiin [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldissä]] 17. syyskuuta 1631.