Ero sivun ”Arhippa Perttunen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thijs!bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: gl:Arhippa Perttunen
Lisätietoja
Rivi 1:
'''Arhippa Iivananpoika Perttunen''' (s. [[1762]], k. [[7. joulukuuta]] [[1841]]) oli Perttusten suvun runonlaulajista ehkäpä kuuluisin ja arvostetuin.
 
Arhippa Perttunen eli [[Latvajärvi|Latvajärven kylässä]], [[Vuokkiniemen piiri]]ssä [[Vienan Karjala]]ssa. Runonkeruumatkoillaan [[Elias Lönnrot]] meni tapaamaan h
ntä viidennellä keruumatkallaan 1834 ja kirjoitti runoja ylös kolmatta päivää. Lönnrot kirjasi hänenPerttusen tiettävästi ilmiömäisestä ulkomuististaan laulamiensa runojen lisäksi muistiin myös Perttusenmiehen jokapäiväisen elämän askareita. Muutoin Perttunen ei tehnyt runonkerääjiin sen kummempaa tuttavuutta. Häntä laulattivat myös muun muassa [[J. F. Cajan]] sekä [[M. A. Castrén]].
 
Tapaamistaan Arhipan kanssa Lönnrot kuvailee seuraavin sanoin:
Rivi 11 ⟶ 12:
:''Näin puhuessaan ukko heltyi niin, että oli kyyneliin puhkeamaisillaan; minunkin oli vaikea liikutuksetta kuunnella hänen kertomustaan noista vanhoista hyvistä ajoista, vaikka kyllä, kuten sellaisissa on tavallista, suuri osa ukon jakamaa kiitosta perustui yksinomaan hänen mielikuvitukseensa. Ei myöskään vielä ole puute vanhoista runoista niin suuri kuin hän arveli, jos kohta onkin totta, että ne vähitellen häviämistään häviävät. Vielä meidän päivinämme niitä kuulee, ja ehkäpä vielä muutamia sukupolvia jälkeemme. Eikä niitä myöskään niin peräti halveksita; päinvastoin nuoret ja vanhat niitä kuuntelevat, kun niitä lauletaan. Vaikka Arhipan talo olikin köyhä, tuntui se minusta hauskemmalta kuin moni varakkaampi. Itse ukko Arhippaa koko talo kunnioitti kuin muinaisaikaista patriarkkaa ainakin, ja sellainen hän oli minunkin silmissäni."''
 
On arvioitu, että [[Kalevala]]n Vienasta kerätyistä runoista peräti neljäsosa, noin 6 000 [[kalevalamitta]]ista säettä, olisi peräisin Arhippa Perttuselta. Hän lauloi kolmanneksen Kalevalan runoista. <ref>Helsingin Sanomat 3.6.2007</ref>
 
Arhipalta Perttusen suvun taito periytyi hänen pojalleen [[Miihkali Perttunen|MiihkalilleMiihkali Perttuselle]], joka myös oli erittäin arvostettu runonlaulaja.
 
==Muistomerkkejä ja katuja==
 
Helsingin Kaarelaan tuli Arhipanpolku vuonna 1953.
 
Perttusen patsaan on veistänyt [[Alpo Sailo]] (1948)
 
==Lähteet==
<references />
==Aiheesta muualla==
* {{fi}} [http://www.kirjasto.sci.fi/perttu.htm Arhippa Perttunen - Karjalan suurin runonlaulaja (1762 - 1841)]