Ero sivun ”Realismi (ontologia)” versioiden välillä
Käännöstä (en:Philosophical realism) |
(ei mitään eroa)
|
Versio 1. kesäkuuta 2007 kello 11.18
Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) on näkemys, jonka mukaan ulkoinen todellisuus on olemassa havaitsijoista riippumatta. Realistit uskovat, että teoriat menestyvät, koska ne vastaavat todellisuutta, eli koska teorian luomat odotukset vastaavat sitä mikä on todellisuudessa olemassa.[1]
Realistit ovat taipuvaisia katsomaan, että se mitä uskomme tällä hetkellä on vain todellisuuden likiarvo, ja että jokainen uusi havainto vie meidät lähemmäksi todellisuuden ymmärtämistä.[2] Realistit katsovat usein, että se mitä uskomme on totta, huolimatta siitä, miten epähoukutteleva totuus itsessään voi olla.
Realismin historiaa
Filosofian historian saatossa on käyty jatkuvia väittelyitä siitä, millainen todellisuus on. Samalla käsitteeseen "todellinen" liitetty sisältö on kehittynyt, ja käsitteen "realismi" merkitys on muuttunut huomattavasti.
Käsiterealismi ja universaalikiista
Termiä realismi käytettiin ensimmäisiä kertoja keskiajan filosofiassa tehdyissä antiikin filosofian tulkinnoissa ja sovellutuksissa. Tässä keskiaikaisessa ""skolastisessa" filosofiassa "realsmi" tarkoitti kuitenkin jotain muuta — ja monella tavalla jopa lähes päinvastaista — kuin mitä sillä tarkoitetaan nykyään. Keskiajan filosofiassa realismin vastakohtina olivat konseptualismi ja nominalismi. Realismin ja nominalismin vastakkainasettelu kehittyi universaalien ongelmasta käydyistä väittelyistä. Universaalit ovat termejä tai ominaisuuksia, joita voi soveltaa moniin asioihin, sen sijaan että ne määrittäisivät jonkun yksilöolion — esim. punainen, kaunis, viisi tai koira; vastakohtana esim. "Sokrateelle" tai "Ateenalle". Tässä kontekstissa realismilla tarkoitetaan sitä näkemystä, että universaalit ovat todella olemassa, itsenäisesti ja jollain tavalla maailmaa edeltävinä. Tämä kuvaa erityisesti Platonin ideaopissa ilmenevää platonilaista realismia. Konseptualismilla tarkoitetaan käsitystä, että universaalit ovat olemassa, mutta ainoastaan siinä määrin kun ne ovat toteutuneet yksilöolioiden ilmentymissä; universaalit eivät ole olemassa erillisinä. Nominalismilla tarkoitetaan käsitystä, jonka mukaan universaalit eivät ole lainkaan olemassa, vaan ne ovat ainoastaan sanoja, joita käytämme kuvaamaan joitakin olioita, mutta ne eivät itsessään nimeä mitään.
Realismi nykyfilosofiassa
Nykyisessä merkityksessään realismi asetetaan sekä idealismia että materialismia vastaan, ja se käsitetään synonyyminä heikolle dualismille. Kolmannessa hyvin nykyaikaisessa merkityksessään realismi (tieteellinen realismi) asettuu antirealismia vastaan, erityisesti tieteenfilosofiassa.
Kummatkin näistä realistisista näkemyksistä ovat usein suhteessa johonkin tiettyyn sovellusalueeseen: joku voisi esimerkiksi olla realisti, mitä tulee fysiikkaan, mutta antirealisti, mitä tulee etiikkaan. Viime aikoina on korostettu sitä, että on hyvin tärkeää määrittää sovellusalue, jota ontologinen väite koskee.
Jotkut filosofit ovat hylänneet edellä kuvatut väittelyt kokonaan harhaanjohtavina ja epäkoherentteina, kutsuen tällaisia realismin muotoja "metafyysiseksi realismiksi", ja pyrkivät välttämään koko kiistan suosimalla yksinkertaista naturalismia tai "luonnollista realismia".
Katso myös
Filosofisen realismin muotoja:
- Aristoteelinen eli maltillinen realismi
- Kriittinen realismi
- Naiivi realismi
- Oikeusrealismi
- Tieteellinen realismi
- Tietoteoreettinen realismi
- Platonilainen realismi
Kritiikkiä:
Viitteet
Lähteet
- Blackburn, Simon: Truth: A Guide. Oxford University Press, Inc, 2005. ISBN 0-19-516824-0.
Aiheesta muualla
- Stanford Encyclopedia of Philosophy: Realism (englanniksi)