Ero sivun ”Tulen iskentä” versioiden välillä

Tulen iskemisellä on ollut suurta mytologista merkitystä monille kansoille, myös suomalaisille. [[Suomen kieli|Suomen]] sana ''syttyä'' on ilmeisesti tarkoittanut tulen iskemistä. Se on yleisimmän käsityksen mukaan johdettu yhteen iskemistä merkitsevästä ''syteä''-verbistä. Samasta juontuvat myös sanat ''sykkiä'' ja ''sysätä''. Tuli on siis sytytetty "sysäämällä" esineitä yhteen. Sykkimisen merkityksen kautta myös sana [[sydän]] on samaa kantaa. Toisen teorian mukaan sana syttyä on ikivanhaa lainaa [[arjalaiset kielet|arjalaiskielistä]], mutta tässäkin tapauksessa se olisi alun perin merkinnyt juuri tulen iskentää. ''Polttaa''-sanasta paljastuu toinen tulen sytyttämisen tapa. Sana on sukua [[pora]]ta-sanalle, ja tämä yhteys käy selvemmäksi läheisistä sanoista ''porottaa'' ja ''poro'' ([[tuhka]]). ''Nuohoaminen'' on voinut myös merkitä tulen hankaamista, ja poron tavalla myös ''nuoha'' on merkinnyt tuhkaa. Pienen tulen alun noustatus ilmiliekkiin, ''lietsonta'', taas tarkoittaa puhumista tulelle eli puhaltamista tuleen, samaan tapaan kuin [[loitsu]] tarkoittaa puhumista ikään kuin jotain yliluonnollista puhaltaen. Sana ''liekki'' lieneekin tullut lietsoa-sanasta, koska usein vasta lietsottuna tuli tulee ilmiliekkiin.