Ero sivun ”Tietokone” versioiden välillä

{{Tämä artikkeli| käsittelee laitetta. [[Tietokone (lehti)]] käsittelee lehteä.}}

[[Kuva:SgiOctane.jpg|thumb|200px|SGI Octane -tietokoneen keskusyksikkö]]

 

 

Eräs tietokoneen [[matematiikka|matemaattinen]] malli on [[Turingin kone]], jonka kehitti englantilainen matemaatikko [[Alan Turing]]. Tietojenkäsittelyn ekvivalenssiperiaatteen mukaan kaikki tietokoneet pystyvät suoriutumaan samoista tehtävistä, mikäli käytössä on riittävästi tallennustilaa ja aikaa. Jos siis koneella tai formaalilla järjestelmällä (esimerkiksi [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielellä]]) voi toteuttaa Turingin koneen, sillä voi periaatteessa toteuttaa myös minkä tahansa [[algoritmi]]n tai ohjelman. Nykyaikaiset tietokoneet perustuvat [[John von Neumann]]in mallin mukaiseen rakenteeseen, Turingin kone esiintyy vain tietojenkäsittelyteorian oppikirjoissa.

Tietokoneiden edeltäjinä voidaan pitää yhtäältä [[reikäkortti]]en käsittelyyn tarkoitettuja [[reikäkorttikone]]ita ja toisaalta esimerkiksi mekaanisia laskimia. Ensimmäiset varsinaiset ohjelmoitavat tietokoneet rakennettiin [[1940-luku|1940-luvulla]] ja niitä käytettiin muun muassa toisen maailmansodan aikaan [[salakirjoitus]]ten murtamiseen (brittiläinen [[Colossus]]), [[ohjus]]ten ratojen laskentaan (amerikkalainen [[ENIAC]]) ja lentokonesuunnittelun lujuuslaskentoihin (saksalainen [[Z3]]).

 

 

Vaikka tietokoneen pystyykin toteuttamaan lukemattomilla tekniikoilla, valtaosa tietokoneista on kautta historian perustunut [[elektroniikka|elektronisiin]] piireihin, joiden alkeellisimmat perusosat suorittavat [[Boolen algebra]]an kuuluvia perusoperaatioita. Koska Boolen algebra perustuu kahteen [[totuusarvo]]on, on luontevaa käyttää niitä kaiken käsiteltävän tiedon ilmaisemiseen: esimerkiksi lukuja on teknisesti yksinkertaisinta käsitellä jos ne on esitetty [[binäärijärjestelmä]]n avulla. Yksittäisestä totuusarvosta (binäärijärjestelmän numerosta 1 tai 0) käytetään nimitystä [[bitti]].

Arkipuheessa tietokoneita asetetaan usein paremmuusjärjestykseen vertailemalla suoraan esimerkiksi suorittimien [[taajuus|kellotaajuuksia]]. Kellotaajuus voi antaa suurpiirteisen vihjeen esimerkiksi [[PC]]-työaseman teknisestä iästä ja siten sen yleisestä suorituskyvystä ja luotettavuudesta useimmissa tehtävissä, mutta pelkkiin numeerisiin suureisiin katsominen voi esimerkiksi koneen ominaisuuksia arvioitaessa olla hyvinkin harhaanjohtavaa.

 

 

Tietokonejärjestelmään kuuluvat

* [[oheislaite|oheislaitteet]] (engl. ''peripheral device''), joita voidaan käyttää tiedon syöttöön ja tulostukseen

 

{{Wikikirjasto|Tietokoneet}}

Nykyaikaisen pöytämallisen työasema- tai kotitietokoneen laitteisto koostuu erillisistä osista, joita ovat tyypillisesti

 

Lisäksi tarvitaan osia, joita ei käytetä tiedonkäsittelyyn, kuten

* tuulettimia tai vesijäähdytysjärjestelmä, joilla estetään laitteiston ylikuumeneminen