Ero sivun ”Heian-kausi” versioiden välillä

Japanin nykyisen kansallislaulun ''[[Kimi Ga Yo]]n'' sanat kirjoitettiin Heian-kaudella, kuten myös [[Murasaki Shikibu]]n ''[[Genjin tarina]]'', yksi ensimmäisistä japaninkielisistä romaaneista. Murasaki Shikibun aikalaisen ja kilpailijan [[Sei Shōnagon]] keräsi ajatuksesensaajatukseksensa keisarinankeisarinnan palveluksessa toimiessaan ''[[Tyynykirja]]an'' (枕草子, ''Makura no sōshi'') [[990-luku|990-luvulla]]. Kuuluisa japanilainen ''[[iroha]]na'' tunnettu runo kirjoitettiin myös Heian-kaudella.

Vaikka Heian-kausi olikin epätavallisen pitkä rauhallinen kausi, Japani toisaalta heikentyi kaudella taloudellisesti ja suuri osa maan väestöstä ajautui köyhyyteen. Hyväosaisia aatelisia ([[Yokibito]], "hyvät ihmiset") oli noin viisi tuhatta ehkä noin viiden miljoonan asukkaan maassa. Yksi syy samuraiden valtaannousuun olikin hovin kyvyttömyys hallinnoida Japania ja sen provinsseja. Vuoteen [[1000]] mennessä hallitus ei enää kyennyt painamaan [[raha]]a, joka oli hiljalleen katoamassa. Kaupalle tarpeellisen välineen puute heijastuukin ajanjakson kirjallisuudessa – mm. läheteille annetaan rahan sijasta hyödyllisiä tavaroita, kuten vanha [[Kimono|silkkikimono]]. Fuijwara-hallitsijat eivät myöskään kyenneet pitämään yllä kunnollisia [[poliisi]]voimia, mikä jätti matkaajat alttiiksi rosvoille. Tämä heijastuu myös kirjallisuudessa päähankilöidenpäähenkilöiden yöllä matkustamista kohtaan tuntemina pelkoina.