Ero sivun ”Rusalka” versioiden välillä

Siitä huolimatta, että rusalkojen varsinaisen asuinpaikka on heidän kuolinvesistönsä, ne voivat nousta ylös vedestä öisin, kiivetä puuhun istumaan ja laulamaan, istua laiturilla kampaamassa hiuksiaan tai liittyä muiden rusalkojen joukkoon tanssimaan piiritansseja pelloilla. Vaikka jotkut myytit kertovat näiden olentojen silmien loistavan vihreän tulen lailla, jotkut tarinat kuvailevat silmiä hyvin vaaleiksi vailla näkyviä pupilleja, kuten kuuluisassa [[Ivan Bilibin|Ivan Bilibinin]] piirroksessa. Rusalkojen hiuksia kuvataan joskus vihreiksi ja hyvin usein veden kostuttamiksi. Joidenkin legendojen mukaan rusalkan hiusten kuivuminen johtaa sen kuolemaan.

 

 

[[Puola]]laisessa mytologiassa rusalkat asustavat veden alla syksystä kevääseen; joissain traditioissa tosin väitetään ajanjakson olevan kesästä syksyyn. Tarinoissa heidän kerrotaan muuttuvan taivasnaisiksi, kun he palaavat vesistöistään. Heitä kutsutaan silloin ”keijujen kuningattariksi”. Kerrotaan myös, että vain noidat rohkenevat uida rusalkojen kanssa. Mytologian mukaan rusalkat toimivat kosteuden tuojina metsissä ja pelloilla. Kerrotaan myös, että kevään ukkosmyrskyt johtuvat taivasnaisten rakastelusta ukkosjumalien kanssa.