Ero sivun ”Nuijasota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rakennetta
Rivi 4:
Ensimmäinen nuijasotaan liittynyt selkkaus tapahtui [[Etelä-Pohjanmaa]]lla vuoden [[1596]] alussa. Sen aloittaja oli rikas ratsutilallinen ja [[nimismies (talonpoika)|nimismies]] [[Jaakko Ilkka]]. [[Huovi]]t löivät Ilkan ilmeisen vähälukuisen joukon ja Ilkka itse vietiin vangiksi [[Turun linna]]an. Vuoden 1596 aikana Pohjanmaan linnaleirejä Flemingin toimesta edelleen vahvistettiin. Samaan aikaan Kaarle-herttua yritti saada valtiopäiviltä luvan aloittaa sota Klaus Flemingiä vastaan. Sen epäonnistuttua herttua vihjasi pohjalaisille, että nämä voisivat hakea oikeutta itsekin ("Onhan teitä niin paljon, että pystytte karistamaan [[huovi]]t päältänne, jos ei muuten niin aidaksilla ja nuijilla!").
 
Tämä Kaarle-herttuan viesti lienee ollut nuijasodan varsinainen alkusysäys, vaikka sen tarkoituksena ei ehkä ollutkaan talonpoikien lietsominen kapinaan, vielä vähemmän herttuaa kiinnosti, mitä kapinoiville talonpojille tapahtuisi. Kapinamieli sai lisää tuulta alleen, kun Jaakko Ilkka ilmestyi Pohjanmaalle karattuaan Turun linnasta, mahdollisesti Kaarle-herttuan avulla. Marraskuussa 1596 tapahtui selkkaus, jossa juopuneet talonpojat surmasivat huovin. Tämä toimi sytykkeenä, ja Etelä- ja [[Keski-Pohjanmaa]]n tiheästi asutetuista pitäjistä koottiin joukko, joka aseistautui kirvein, karhukeihäin ja varsijousin. Ajatus lienee alun perin ollut vain oman maakunnan puolustaminen, mutta kun [[Satakunta|Satakunnan]] tiedustelijat lupasivat nuijamiehille kannatusta, tehtiin suunnitelma etelään hyökkäämisestä.
 
Joukko jaettiin kolmeen osaan. Ilkan johtaman pääjoukon oli määrä marssia [[Pirkkala]]an, ja sieltä saatujen lisävoimien kanssa [[Turku]]un. Pienemmän joukon oli tarkoitus kulkea [[Ulvila]]an ja yrittää saada talonpoikien reiluna pitämä Anolan isäntä [[Akseli Kurki]] kapinallisten puolelle. Pienin osasto lähti hakemaan tukea [[Rautalampi|Rautalammi]]lta ja [[Savo]]sta. Akseli Kurki kukisti Ulvilan osaston, ja Flemingin noin 2500 miehen osasto kohtasi Ilkan ehkä tuhannen miehen joukon Pirkkalassa (nyk. [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]lla) vuoden [[1596]] lopussa. Päivän taistelun jälkeen nuijamiehet olivat menettäneet toivonsa ja suostuivat Flemingin vaatimukseen antautumisesta ja johtajien luovuttamisesta. Jaakko Ilkka pakeni, mutta vuoti Abraham Melkiorinpoika vangitsi hänet Ilmajoella. Pidätyksen suorittivat mahdollisesti Ilkan paikalliset vastustajat Mauno Peltoniemen miesten johdolla, joiden keskuudessa hän oli joutunut vaimentamaan kapinan teloittamalla Mauno Peltoniemen kapinan alkuvaiheessa. Abraham Melkiorinpoika teloitti Ilkan hätäisesti [[Kyrö]]n kirkolla eikä ehtinyt saada Flemingin kirjettä, jossa käskettiin toimittaa vangit Turkuun.<ref>[http://www.kokkola.fi/historia/nuijasota/ilkka.htm Kokkola.fi - Nuijasota: Jaakko Pentinpoika Ilkka]</ref>
Rivi 10:
Nuijamiesten kolmas osasto onnistui lietsomaan kansannousun Rautalammilla, jonka johtajaksi tuli pitäjän nimismies Matti Leinonen. Rautalammin joukko jakautui kahtia ja lähti kulkemaan etelään molemmin puolin [[Päijänne]]ttä. Länsipuolen joukon huovit pysäyttivät tammikuun 1597 puolivälissä [[Padasjoki|Padasjoella]]. Nuijamiehet houkuteltiin ilmeisesti antautumaan, mutta tähän suostuttuaan heidät petollisesti surmattiin. Surmansa sai ilmeisesti 300-400 nuijamiestä. Itäpuolen joukko marssi [[Sysmä]]n kautta [[Suur-Savo]]on (nyk. lähinnä [[Mikkeli]] ja [[Savilahti]]) ja onnistui nostamaan useita kansannousuja, jotka olivat kuitenkin hajanaisia ja vailla sotilaallista tavoitetta. Useita nuijamiesjoukkoja lyötiin. Suur-Savon pappilan luona (nyk. [[Mikkeli]]n Kenkäveronniemi) surmattiin vuoden 1597 tammikuussa 200 nuijamiestä samalla tavoin kuin Padasjoella, petollisen antautumissuostuttelun jälkeen. [[Olavinlinna]]n päällikkö [[Gödik Fincke]] oli luvannut antautuville ja aseistaan luopuneille armahduksen. Kuohunta jatkui Savossa hiipuvana vuoden 1597 kevättalveen.
 
Kaarle-herttuan [[Oulu]]un lähettämä vouti ''Israel Laurinpoika'' sai vielä alkuvuodesta 1597 osan [[Pohjois-Pohjanmaa]]n talonpojista nousemaan kapinaan. Oulun seudulta ja [[Kemi]]stä koottu joukko, jolla oli mukanaan muutama Oulun linnasta haettu tykki ja jota johti [[Hannu Krankka]], eteni [[Kokkola]]an, ja sieltä Flemingin joukon kanssa käydyn kahakan jälkeen Kyröön. Pohjoispohjalaiset olisivat siellä jo luovuttaneet, mutta Israel Laurinpoika valehteli kylmäverisesti Ruotsista saapuvista suurista apujoukoista. Kyrönjoella käydyssä [[Santavuoren taistelu|Santavuoren taistelussa]] Flemingin joukot kukistivat nuijamiehet, joista noin 500 vangittiin. Kaatuneiden määrästä ei ole tietoa. Kevättalvella 1597 hiipuivat nuijasodan viimeisetkin lieskat.

Nuijamiesten kokonaistappiot olivat Pentti Virrankosken arvion mukaan noin 1200 miestä. Heikki Ylikankaan mukaan kaatuneita oli noin 3000.
 
==Nuijasodan selityksiä==