Ero sivun ”Glasgow’n kooma-asteikko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
BotMultichill (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: pl:Skala Glasgow
kh
Rivi 1:
'''Glasgow'n kooma-asteikko''' (GCS, Glasgow Coma Scale/Score) on [[lääketiede|lääketieteessä]] käytettävä henkilön tajunnantason arviointiin kehitetty asteikko. Asteikon pienin arvo on 3 (syvä [[tajuttomuus]] tai [[kuolema]]) ja suurin arvo 15 (täysin hereillä oleva henkilö). AsteikkoAsteikkoa ei ole tarkoitettu pienten lasten tajuttomuuden arviointiin, johon on tehty oma asteikkonsa (engl. ''Pediatric Glasgow Coma Scale''). Glasgow'n asteikkoa voidaan käyttää myös potilaan ennusteen arviointiin, esimerkiksi aivovammapotilailla heikko tajunta (GCS <8) vuorokauden kuluttua vammasta viittaa huonoon ennusteeseen.
 
== Asteikon käyttäminen ==
Glasgow'n kooma-asteikossa on kolme osaa: '''silmien avaaminen''' (1 -41–4 pistettä), '''puhevaste''' (1 - 51–5) ja '''liikevaste''' (1 - 61–6). Nämä kaikki testataan, ja muistiin merkitään sekä kokonaispistemäärä että pisteet jokaisesta osiosta erikseen. Liikevasteen testaamiseksi voidaan tuottaa kipua esimerkiksi painamalla silmäkuopan yläpuolista supraorbitaalihermoa[[supraorbitaalihermo]]a, kynsivallia[[kynsivalli]]a tai rintalastaa[[rintalasta]]a. Reagointi kipuun fleksiolla tarkoittaa nopeaa yläraajojen koukistusta liittyneenä hartioiden nostoon. Reagointi ekstensiolla tarkoittaa kyynärnivelen ojennusta ja käsivarren sisäänkääntymistä, ja merkitsee yleensä vakavampaa aivovammaa kuin reagointi fleksiolla. Jos potilas on [[intubaatio|intuboitu]] eikä puhevastetta näin ollen pysty testaamaan, puhevasteen kohdalle merkitään "intuboitu".
 
GCS-asteikko kertoo aivovamman vakavuudesta karkeasti ottaen siten, että alle 8 pistettä merkitsee vakavaa vammaa, 9 - 129–12 pistettä keskivaikeaa vammaa ja yli 13 pistettä lievää vammaa. Henkilön tajunnantason arviointi pitäisi suorittaa [[fyysinen trauma|traumanvamman]] jälkeen aluksi tiheästi (15 - 3015–30 minuutin välein) ja sairaalassa[[sairaala]]ssa tilan stabiloiduttuavakaannuttua esimerkiksi kuuden ja 24 tunnin kuluttua, jotta tajunnantason muutoksia voidaan tarkkailla.
 
Glasgow'n kooma-asteikon hyviä puolia ovat helppous, toistettavuus ja yleismaailmallinen käyttö. Heikkouksina pidetään muun muassa sitä, että asteikko on liian karkea lieville vammoille, ja että tajunnan taso ei välttämättä korreloi kudosvaurion vakavuuteen.<ref>Duodecim Käypä Hoito (2005). Alaranta H ym. [http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix00135 Glasgow Coma Score ja sen arviointi]</ref>
Rivi 46:
| Ei vastetta || align="center"| 1
|-
| colspan="2" | '''Yhteensä''' || '''3 - 153–15 pistettä'''
|}