Ero sivun ”Untamo” versioiden välillä

Kalervon ja Kullervon sukujen taistelu on pohjimmiltaan laajalti, muun muassa germaanisista perinteistä tunnetun [[veljessodan myytti|veljessodan myytin]] paikallinen muunnos. Silti se voi olla myös osittain historiallinen. Monessa tapauksessa pitkään toistensa vaikutuspiirissä eläväteläneet ryhmät ovat toisinaan sotineet, toisinaan taas olleet rauhallisemmin, muun muassa käyneet kauppaa. Näin on muodostunut käsitys siitä, että vaikka ryhmä onkin toisinaan verivihollinen, se on kuitenkin omaan kulttuuriin ja elämään paljon vaikuttanut ''oma'' vihollinen, kuin "veljeskansa". Vaikka viholliset ovat vuodattaneet oman kansan verta, ovat samalla myös viholliset joutuneet vuotamaan verta, joten kova kohtalo on yhdistänyt kansoja ikään kuin "verisitein". On myös usein myyttisesti ajateltu, että ryhmällä on perustajanaan sankari. Kun käsitys vihollisesta "veljeskansana" ja käsitys kansojen perustaja-sankareista on yhdistetty, on syntynyt veljessodan myytti.

Ehkä hieman samaan tapaan on [[venäläiset|venäläisiä]] myöhemmin, jo kansanperinteestä juontuen, kutsuttu Suomessa veli venäläisiksi. Jopa Kullervon ja Untamon tarinoissa esiintyy toisinaan kolmaskin veli, joka perustaa sukunsa Venäjälle. Hän tosin ei osallistu myöhempään kärhämöintiin. <small>(esim. [[Kalevala]]: runo 42)</small>