Ero sivun ”Untamo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 26:
Timo Heikkilä arvelee, että Kalervon suvun tuhosta selvinnyt Kullervo olisi tavallaan henkilöitymä uudelle kulttuurin tyypille. Tämä kulttuuri olisi syntynyt itä- ja sisä-Suomen väestön keskuudessa Länsi- ja Lounais-suomalaisen väestön päästessä voitolle ja alkaessa levittäytyä. Itä- ja sisä-Suomen väestön oli selviytyäkseen pakko muodostaa itselleen uusi, sotaisempi ja miehisyyttä korostavampi kulttuuri, joka oli sekoitus omaa aikaisempaa ja länsisuomalaisten (osin germaaneilta periytyvää) kulttuuria. Tarinoiden Kullervokin lopulta kostaa ja iskee takaisin. Heikkilän mukaan tästä kulttuurityypistä tuli merkittävä tekijä myöhemmin suomalaiseksi identifioituun kulttuuriin, ja se levisi läntiseenkin Suomeen. Heikkilä arvelee, että tähän kulttuurin muutokseen on voinut liittyä muun muassa [[Ukko|miehisen ukkosenjumalan]] aseman nousu. Siitä voisi olla jopa rapistunut vihje itse kertomuksessa, nimittäin se, että Kullervo myytiin sepälle, ja vasta sepän vallassa hän vapautti itsensä loitsuilla orjuudesta. Seppä oli nimittäin [[Ilmarinen]], joka oli alun perin ukkosen jumaluus.
Heikkilän mukaan tämän kaltaisia kulttuurillisia "myönnytyksiä" ovat sisämaan asukkaat voineet joutua tekemään aikojen kuluessa useinkin, ja nämä olisivat kaikki voineet olla vuorollaan veljessodan myytin aiheena. Monesti rannikon väki on saanut uusia vaikutteita vierailta ryhmiltä, ja alkanut sitten entistä aseistetumpana ja järjestäytyneempänä ahdistaa sisämaan väkeä. Tällöin sisämaan väestö on joutunut omaksumaan uudesta kulttuurista ainakin niitä puolia, joiden ansiosta se on päässyt niskan päälle. Näiden "myönnytysten" ansiosta alkuperäisestä kulttuurista on kuitenkin jäänyt paljon jäljelle. Esimerkiksi suomalais-ugrilainen kieli on säilynyt, ja mahdolliset indoeurooppalaiset tulokkaat on moneen otteeseen sulautettu. Tällaiset "Kullervon kostot" ovat ehkä poikkeuksellisia suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten muinaisissa suhteissa, sillä suomalais-ugrilaiset kielet ovat monissa
==Lähde==
| |||