Ero sivun ”Haihdunta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokka:Meteorologia |
määrittämisestä |
||
Rivi 1:
'''Haihdunta''' on [[haihtuminen|haihtumiseen]] liittyvä [[suure]]. Sitä mitataan yleensä millimetreinä: tunnissa (mm/h), vuorokaudessa (mm/d) tai vuodessa (mm/a)
Haihdunnan määrittäminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi [[sademäärä]]n. Haihduntaa voidaan mitata [[lysimetri]]en ja haihtumisastioiden avulla. Lysimetri on maalla täytetty ja tutkittavalla kasvipeitteellä peitetty astia, jonka vesitaseesta haihdunta lasketaan. Haihtumisastia taas on yksinkertaisesti vedellä täytetty astia, josta haihtumista voidaan seurata. Haihdunnan suoralle laskemiselle on kehitetty useita kaavoja (esimerkiksi [[Penmanin kaava]]), jotka perustuvat mm. pystysuorien kosteuserojen mittaamiseen. Se voidaan myös määrittää epäsuorasti esimerkiksi [[vesitaseyhtälö]]n jäännösterminä eli ainoana tuntemattomana tai vastaavasti lämpöenergiataseesta.
[[Maa]]n alueiden erilaiset haihtumiset johtuvat erilaisista [[energia]]määristä eli [[Aurinko|Auringon]] säteilyn erilaisesta jakautumisesta Maan pinnalle, mutta myös käytettävissä olevan veden määrästä. Yleisesti [[aavikko|aavikoilta]] haihdunta on vähäistä, [[meri]]stä ja [[päiväntasaaja]]n lähettyvillä olevilta runsassateisilta alueilta suurta.▼
▲[[Maa]]n alueiden erilaiset haihtumiset johtuvat erilaisista [[energia]]määristä eli [[Aurinko|Auringon]] säteilyn erilaisesta jakautumisesta Maan pinnalle, mutta myös käytettävissä olevan veden määrästä. Yleisesti [[aavikko|aavikoilta]] haihdunta on vähäistä, [[meri]]stä ja [[päiväntasaaja]]n lähettyvillä olevilta runsassateisilta alueilta suurta. [[Suomi|Suomessa]] haihdunnat ovat etelässä luokkaa 400-500 mm/a ja pohjoisessa 150-250 mm/a.
[[Luokka:Hydrologia]]
| |||