|
'''Epäsymmetrinen sodankäynti''' tarkoittaa sodankäyntiä kahden voimasuhteiltaan epäsuhtaisen vihollisen välillä. Nykyaikaisessa sotilaallisessa ajattelussa epäsymmetrisellä sodankäynnillä tarkoitetaan myös tilanteita jossa molemmat osapuolet käyttävät erilaisia strategioita.
{{lähteetön}}
'''Epäsymmetrinen sodankäynti''' tarkoittaa [[sodankäynti]]ä, johon sisältyy keskeisenä epäsymmetria, esimerkiksi sodankäyntiä epätasavahvojen tai luonteeltaan ratkaisevasti erilaisten joukkojen välillä.
Turvallisuuspoliittinen selonteko 2004 määrittelee epäsymmetrisen uhan/sodankäynnin seuraavasti (Keskeiset lyhenteet ja määritelmät, s. 155):
:''Epäsymmetrinen uhka/sodankäynti: Sekä sotilaallinen että ei-sotilaallinen toiminta, jossa käytetään keinoja ja välineitä, joiden torjuntaan [[vastustaja|vastapuoli]] ei ole varautunut. Keskeisinä epäsymmetrisinä uhkina pidetään terrorismia, tuholaistoimintaa, joukkotuhoaseiden leviämistä ja käyttöä sekä informaatiosodankäyntiä.''
Em. määritelmän mukaan terrorismi ei ole epäsymmetristä sodankäyntiä, jos siihen ollaan varauduttu. Samoin suuren hyökkäys pientä vastaan ei ole em. määritelmän mukaan epäsymmetristä, jos pieni on siihen varautunut, esim. sissitoiminnalla.
==Epäsymmetrisen sodankäynnin luonteesta==
Epäsymmetrisen sodankäynnin vastakohta on symmetrinen sodankäynti, eli esimerkiksi sota tasavahvojen osapuolien välillä, sodankäynti samanlaisten välineiden tai [[doktriini]]en välillä jne.
Epäsymmetrinen sodankäynti on noussut 2000- luvun alussa keskeiseksi sodankäynnin termiksi lähinnä [[terrorismin vastainen sota|terrorismin vastaisen sodankäynnin]] yhteydessä. Siinä heikompi puoli käyttää muita kuin tavanomaista sodankäyntiä vahvemman asevoimien (voiman) lyömiseksi tai kiertämiseksi.
Epäsymmetrinen sodankäynti mielletään yleensä heikomman keinoksi, mutta se ei ole sitä välttämättä. Vahvempi voi hyökätä esim. heikomman panssariasetta vastaan: ei [[panssarivaunu]]illa, jolloin sota olisi välineiden osalta symmetristä, vaan [[täsmäase]]illa, esim. [[tykistö]]n hakeutuvilla ampumatarvikkeilla. Luonnollisesti epäsymmetrinen sodankäynti on keskeinen keino alivoimaiselle selvitä voittajana sodasta ylivoimaista [[vastustaja]]a vastaan.
Epäsymmetrisen sodankäynnin pohja on siinä, että tietty [[ase]], asejärjestelmä tai doktriini on aina kompromissi. Se on optimoitu tiettyä asetta, asejärjestelmää tai doktriinia vastaan. Kun [[vastustaja]] ei suostu em. optimoidun aseen, asejärjestelmän tai doktriinin kohteeksi, syntyy epäsymmetrinen sodankäynti. Tällä tavalla ymmärrettynä epäsymmetrinen sodankäynti on viisaan tapa toimia.
Epäsymmetristä sodankäyntiä on esim:
* ylivoimaisen taistelu alivoimaista vastaan ja päinvastoin, keinoista riippumatta
* sodankäynti, jossa tiettyä välinettä, doktriinia jne. vastaan hyökätään muulla välineellä ja doktriinilla kuin sillä, mikä on hyökkäyksen kohteena
* [[terrorismi]]n tai [[sissisota|sissisodan]] käyttämistä tavanomaista asevoimaa vastaan
* laajimmin muiden välineiden kuin sodankäynnin käyttämistä sodankäyntiä vastaan, esim. tuhoamalla [[vastustaja]]n asevoimien [[moraali]] tai taloudellinen pohja (rauhan aikana)
Epäsymmetrinen sodankäynti liittyy sodankäynnin välineiden merkittävään laajentumiseen viime vuosikymmeninä. Uusi merkittävä epäsymmetrisen sodankäynnin vaikutusta vahvistava elementti on globaali [[media]]. Media on myös itse epäsymmetrisen sodankäynnin väline.
==Epäsymmetrisen sodankäynnin historiasta==
Kiinalainen strategi [[Sun Tzu]] esitti sodankäynnin elementeiksi tavanomaiset ja epätavanomaiset joukot. Sota ratkaistiin epätavanomaisilla, siis epäsymmetrisillä joukoilla.
[[Valtio]]n synty ilman kilpailevia valtioita teki sodankäynnistä määrällisesti epäsymmetrisen, siis valtio vastaan heimo tai klaani. Kilpailevien valtioiden synty muutti sodankäynnin jälleen määrällisesti symmetriseksi.
Esimerkkejä epäsymmetrisestä sodankäynnistä ovat: hevosten vetämät sotavaunut (aluksi), [[ratsuväki]] (aluksi), sissisota Espanjassa Napoleonia vastaan, konekivääri siirtomaasodissa ennen ensimmäistä maailmansotaa, salamasota (liikesota) massaa (kulutussotaa] vastaan toisen maailmansodan alussa, ydinase toisen maailmansodan lopussa, [[Mao Zedong]]in sissisodan doktriini, [[informaatiosodankäynti]] Persianlahden sodassa 1991 ja [[verkostokeskeinen sodankäynti]] [[Irakin sota|Irakin sodassa]] [[2003]], kuten myös 19 hengen [[Syyskuun 11. päivän terrori-iskut|hyökkäys]] neljällä [[lentokone|siviililentokoneella]] [[Yhdysvallat|USAa]] vastaan [[11. syyskuuta|11.9.]][[2001]].
== Epäsymmetrinen sodankäynti ja [[Suomi]] ==
[[Puolustusvoimat|Suomen asevoimien]] kyky majoittua, edetä ja taistella metsissä oli [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] epäsymmetristä siinä mielessä, että [[Venäjä|venäläisillä]] ei vastaavaa kykyä ollut. Suurvallan armeijaa ei kannata kouluttaa taistelemaan epäoleellisissa ympäristöissä. Vertaa optimointi edellä.
Samoin voidaan nähdä, että [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] keskittyminen [[hävittäjälentokone|hävittäjätorjuntaan]] on jossain määrin epäsymmeristä. Viisaan alivoimaisen tapana selvitä hengissä sodasta epäsymmetrisen sodankäynnin tulisi tietysti olla Suomen doktriini.
Edellisten historiallisten esimerkkien jälkeen kannattaa muistaa, että Suomi, joka on siis osoittautunut tavanomaisessa epäsymmetrisessä sodankäynnissä hyväksi toimijaksi, voi olla myös epätavanomaisen epäsymmetrisen sodankäynnin kohteena.
== Katso myös ==
* [[sodankäynti]]
* [[suhteellinen etu]]
* [[kokonaisturvallisuus]]
[[Luokka:Sodankäynnin strategia]]
{{tynkä/Sota}}
[[bg:Асиметрична война]]
| 