Ero sivun ”Pärttylinyön verilöyly” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Katariina de' Medici vaati hugenottien korkea-arvoisen suosijan, Bourbonin herttua [[Henrik Navarralainen|Henrik Navarralaisen]] naimaan tyttärensä Maegueriten. Näennäinen peruste oli uskonsuuntien välisen vihan liennytys, mutta todellisuudessa häät saattoivat olla suunniteltu, jotta saataisiin mahdollisimman monta johtavaa hugennottia samaan paikkaan. Katariinan tarkoituksena oli murhata Coligny ja mahdollisimman monta hugenottijohtajaa, mutta hänellä oli täysi työ saada poikansa kuningas Kaarle IX, joka oli ystävystynyt Colignyn kanssa, suunnitelman taakse. Lopulta Kaarle suostui ja, epävarman perimätiedon mukaan, määräsi murhatyön tehtäväksi perusteellisesti, jotta ei jäisi kostajia.
 
22. elokuuta Charles Maurevert, ilmeisesti Katariinan lähettämänä, yritti murhata Colignyn kadulla, mutta onnistui vain haavoittamaan tätä. Aikaisin aamulla 24. elokuuta, pärttylinpäivänä, Coligny ja useita kymmeniä muita hugenottijohtajia murhattiin majatalossa Ponthieu'ssa, johon he olivat kokoontuneet. Murhat suoritti kuninkaallinen [[sveitsiläiskaarti]]. Se

Hugenottijohtajien toimimurhat signaalinatoimivat alkusysäyksenä murha-aallolle. 24. elokuun ja 17. syyskuuta välisenä aikana kansanjoukot murhasivat Pariisissa hugenotteja spontaanin oloisesti. Elokuusta lokakuuhun samanlaiset spontaanin näköiset vainot alkoivat muissa kaupungeissa, kuten [[Toulouse]]ssa, [[Bordeaux]]'ssa, [[Lyon]]issa, [[Bourge]]sissa, [[Rouen]]issa ja [[Orléans]]issa. Murhat tekivät väkijoukot, eivät kruunun viranomaiset. Arviot uhrimäärästä ovat enimmillään 100 000, hugenottien omien lähteiden mukaan 70 000. Muiden lähteiden mukaan 30 000 tai vähemmän. Aikalaistarinat kertovat että ruumiita lojui joissa kuukausien ajan, eikä kalaa voinut syödä. Paavi [[Gregorius XIII]]:n reaktio tapahtumiin oli riemuitseva ja Roomassa järjestettiin asian tiimoilta useita juhlamenoja. Protestanttiset maat puolestaan olivat kauhistuneita barbariasta, ja Katariinan lähettiläät onnistuivat vain suurella työllä säilyttämään suhteet niihin.