Ero sivun ”Keskustelu:Verkostomarkkinointi” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vertaisarviointi keskustelu siirretty tähän. |
|||
Rivi 1:
{{Konsensus}}
==Verkosto- vai suoramarkkinointi==
Rivi 385 ⟶ 384:
Olisiko syytä lisätä Wikiluokitukseen myös Talousrikokset ja huijaukset? [[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 27. huhtikuuta 2007 kello 23.30 (UTC)phaipola
:Kiistanalaista. Artikkelissa mainitut verkostot eivät kuulu tai niitä ei ole voitu osoittaa kuuluvan mainitsemiisi luokkiin. Neutraalisuuden nimissä ei tulisi lyödä leimoja. [[Käyttäjä:Argus|Argus]] 9. toukokuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
==Vertaisarviointi 30.4.–21.5.2007==
===[[Verkostomarkkinointi]]===
[[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 30. huhtikuuta 2007 kello 15.41 (UTC)phaipola
: Kuvia saisi olla enemmän. --[[Käyttäjä:Eetvartti|Eetvartti]] 1. toukokuuta 2007 kello 13.59 (UTC)
::[http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/yhd/Miten_verkostot_kasvavat.htm Kuvia ei ole paljon julkaistu]. Tein yhden ja lisäsin sen [[Verkostomarkkinointi#Unilevel|Unilevel]] -kohtaan. Engl. Wikipediassa on joitakin kuvia pyramidihuijauksia koskevassa artikkelissa. Pitää vilkaista sinne. [[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 1. toukokuuta 2007 kello 18.36 (UTC)phaipola
:[[:Malline:Verkkoviite|Verkkoviitemallinetta]] käyttämällä lähdeluettelosta saisi käyttäjäystävällisemmän, nyt hieman sekava. --[[Käyttäjä:Olimar|Olimar]] <font color="#OT85OV"> [[Keskustelu käyttäjästä:Olimar|[□]]]</font> 1. toukokuuta 2007 kello 18.44 (UTC)
:Mielenkiintoista käyttää omaa teksiä lähteenä. -t[[Käyttäjä:Kahkonen|Kahkonen]] 1. toukokuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
::Samaa mietin. Vaarana on [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta]]. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 1. toukokuuta 2007 kello 19.30 (UTC)
:::Toisaalta, jos me emme hyväksy kohtalaisen edustavassa julkaisussa ollutta omaa artikkelia lähteeksi, niin onko turha toivoa asiantuntijoita tekemään artikkeleita Wikipediaan. Mutta tuo raja arvostuksessa on melko vaikea vedettäväksi. Niin, ja mikä on uutta tutkimusta, Onko viikko sitten tehty ja julkaistu artikkeli enään uutta tutkimusta vai onko se aivan tässä ja nyt tehtyä tutkimusta, jota ei ole vielä julkaistu? Hankalia ongelmia. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|AM]] 1. toukokuuta 2007 kello 19.39 (UTC)
::::Raja menee ymmärtääkseni siinä onko artikkeli/tms julkaistu jossain, jossa siitä on kirjoittajan lisäksi vastuussa esimerkiksi julkaisun päätoimittaja ja mahdollisesti erilaiset tarkastajat ym. joita tieteellisissä julkaisuissa käytetään. Jokainen voi kirjoittaa omille webbisivuilleen mitä haluaa, mutta arvostetut julkaisut eivät julkaise mitä tahansa.~(en viittaa mitenkään tähän kyseiseen artikkeliin) --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 1. toukokuuta 2007 kello 19.52 (UTC)
::::Kysymykseen mitä on uusi tutkimus koitetaan vastata täällä: [[Wikipedia:Ei uutta tutkimusta#Mikä on tutkimusta ja mikä ei]]. Uutuus tarkoittaa tässä yhteydessä siis sitä että sitä ei ole julkaistu missään muualla. Tuon ohjeen on tarkoitus kieltää tällaisen tutkimuksen julkaiseminen suoraan Wikipediassa, mutta näkisin asian myös niin että jos julkaisee vastaavaa tekstiä esimerkiksi omilla webbisivuilla ja sitten käyttää sitä Wikipedian lähteenä, "syyllistyy" samaan. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 1. toukokuuta 2007 kello 19.55 (UTC)
Verkostomarkkinoinnista ei ole missään päin maailmaa olemassa tieteellistä tutkimusta. Jon Taylor on ainoa, joka on tehnyt ns. kovaa tieteellistä tutkimusta aiheesta: haastatellut satoja verkostomarkkinoijia, yritysten johtoa, verotarkastajia, tutkinut yli 220 palkkiojärjestelmää, markkinointisuunnitelmia, oikeudenkäyntien asiakirjoja, yhtiöiden julkaisemia tai julkitulleita tiedostoja ja käyttänyt omia kokemuksiaan verkostomarkkinoijana hyväksi julkaisuissaan. Robert Fitzpatrickiin [http://www.falseprofits.com/MythofMLMIncome.doc.pdf tässä tutkimuksessa] on käytetty jonkin verran tieteelliset metodit täyttävää tutkimusta apuna.
Verkostomarkkinointi on kultti, johon on sekaantuneena reaaliajassa noin yksi tai kaksi prosenttia niiden maiden kansalaisista, missä sitä harjoitetaan. Siitä ei ole saatavana tieteellisiä julkaisuja, ellei sellaisiksi lueta alan promoottorien mainoksia.
Onko Wikipediassa vain sellaisia artikkeleita, mistä on olemassa tieteellistä tutkimusta, joka on julkaistu alan lehdissä tms.? Jos näin on, niin silloin verkostomarkkinoinnista ei voida julkaista täällä yhtään artikkelia, koska ainoat tutkimus on Taylorilla eikä hän ole tietääkseni julkaissut niitä missään tieteellisessä julkaisussa. Tiedeyhteisöä ei kiinnosta marginaalinen ryhmä kulttiin osallisia ihmisiä ja talouden harmaalla alueella liikkuva liiketoiminta.
Voin korjata lähdeluettelon URL-osoitteet verkkoviitteiksi ohjeen mukaan jahka ennätän. [[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 1. toukokuuta 2007 kello 20.42 (UTC)phaipola
:Ei tosiaan ole vain sellaisia artikkeleita joissa olisi tieteelliseen tutkimukseen liittyviä viitteitä, hyvä että on viitteitä :) Mutta lähteet on yleensä aiheeseen sopiva esimerkiksi populaarikulttuurin puolella lehdet yms., historia-artikkeleissa historiankirjat ja tieteelliset artikkelit jne. Mielestäni siis esimerkiksi kaikki puolueettomaksi katsottavat lehtikirjoitukset käyvät lähteestä, samoin myös eri "osapuolien" viralliset verkkosivut , kunhan neutraali näkökulma säilytetään. En jaksanut perehtyä kovin syvällisesti sivuihisi, mutta näytät ainakin joissakin teksteissä ilmoittavasi lähteet. Tällöin olisi mielestäni oikein viitata Wikipedian artikkelista myös samoihin lähteisiin. --[[Käyttäjä:Harriv|Harriv]] 1. toukokuuta 2007 kello 21.04 (UTC)
::Lisäsin kappaleen [[Verkostomarkkinointi#Verkostomarkkinoinnin määritelmä|Verkostomarkkinoinnin määritelmä]] alkuun ytimekkäästi sen, mikä erottaa alan muusta suoramyynnistä. Lähdeviitteet ja tärkeimmät Aiheesta muualla lähteet muutettu verkkoviitteiksi Wiki-tyyliin.[[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 3. toukokuuta 2007 kello 15.10 (UTC)phaipola
Mielestäsi verkostomarkkinointi on kultti, vaikka tosiasiallisesti se on liiketoimintaa, jossa suoramyyjällä on mahdollista ansaita paitsi omasta myynnistään, myös yhtiölle hankkimiensa edustajien myynnistä.
Jon Taylor ei vaikuta kovin luotettavalta. Hänellä on "5 punaista lippua" -varoitukset, joiden punalippuisuus on hyvin arveluttavaa:
:1) Jokaisella edustajalla oikeus rekrytoida vapaasti (Tätä ei voi pitää punaisena lippuna, vaan edustajalle annettuna etuna.)
:2) Pätevöityminen arvokkaampaan titteliin ja suurempiin ansiomahdollisuuksiin itse luodun organisaation myynnistä perustuu edustajan luoman organisaation myyntiin eikä pääyhtiön mielivaltaiseen harkintaan (Tämän pitäminen punaisena lippuna on osoitus lipun kehittäjän ja siihen uskovaisten tavasta ajatella että joku ulkopuolinen on vain oikeutettu antamaan yrittäjälle etuja yrittäjän tekemästä tuloksesta sen sijaan että yrittäjällä on oikeus luoda itse ansionsa. Tämän lipun taustalla on vääjäämättä palkansaajaorientoitunut mieli, ei yrittäjän mieli)
:3) Myyjiä rohkaistaan ostamaan itselleen tuotteita pätevöityäkseen palkkioihin organisaatiostaan (Tämä on näistä todellinen "punainen lippu" ja aikaansaa ongelmia. Yhtiön pitäisi rohkaista myyjiä hankkimaan asiakkaita ja täyttämään pätevyydet myynnillä, eikä omin ostoin. Yhtiöissä joissa tämä "lippu" täyttyy, on suuri vaara, että ostot ovat tosiasiallisesti Rahankeräyslain tarkoittamia toistuvaisluonteisia pyramidipelin osallistumismaksuja.)
:4) Yhtiö maksaa palkkioita useammalle kuin viidelle edustajatasolle (Tätä Taylor perustelee sillä ettei olisi tarpeellista olla syvempää myyntiorganisaatiota. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi normaali myyntiorganisaatio: kansainvälinen myyntijohtaja, maanosan myyntijohtaja, maanosatason alueellinen myyntijohtaja, valtiokohtainen myyntijohtaja, osavaltio / valtionosa -kohtainen myyntijohtaja, alueellinen myyntijohtaja, kunta- tai kuntaliittymäkohtainen myyntijohtaja, myyntipäällikkö, ryhmänjohtaja. Siinäkin tuli jo 9 tasoa.)
:5) Myynnistä myyjän osuus on pienempi kuin myynnin organisoijille maksettu osuus (Tämähän on tositilanne yleensäkin kaupan alalla. Verkostomarkkinoinnissa vaikuttaa kyllä olevan nimenomaisesti niin että myyjän osuus on suurempi kuin organisoijien. Esimerkiksi Herbalifessä myyntihinnasta noin 70 % on myyjille maksettavia palkkioita ja alennuksia, joista enintään 50 %-yksikköä on myyjän osuus, eli reilusti yli puolet. PM-International: 30 % myyjä, 15 % organisointi. Näin parina esimerkkinä.)
Kaiken kaikkiaan Taylor vaikuttaa fanaatikolta. Väitteet on varsin lapsellisia, huvittavimpia juuri tuo 5 tason maksimivaade ja etenkin tuo ettei tulosten perusteella saisi antaa suurempia ansioita vaan ne saisi antaa vain perustuen yhtiön antamiin nimityksiin (lippu 2).
Petteri Haipola on laajentanut artikkelia merkittävästi. Kuitenkin pidän tuota tyyliä hyvin fanaattisena. Puhuminen kultista ja synnistä (hän väittää sivuillaan, joita hän käyttää muokkauksissaan lähteenä, että verkostomarkkinointi on syntiä ja sen harjoittaminen johtaa kuoleman jälkeen kadotukseen) todistaa fanaattisuuden.
En vielä puhu vandalismista, mutta se on lähellä. Artikkelia täytyy merkittävästi siistiä. Mielestäni linkit näille syntisivuille eivät kuulu sanakirjaan. Tasapuolisuuden nimissä linkkejä täytyy olla paljon enemmän myös alan sivuille, eikä vain anti-verkostomarkkinointifanaatikkojen sivuille. Artikkeli on nyt erittäin yksipuolinen. Tutustun asiaan ja tulen korjaamaan artikkelia.[[Käyttäjä:HK|HK]]
<blockquote>
Verkostomarkkinointia [http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/aivo/index.htm pitävät kulttina] [http://www.kolumbus.fi/petteri.haipola/verkostomarkkinointi/johdanto.html#cult monet alan tutkijat], en vain minä. Se ei ole kuitenkaan pelkästään kultti vaan myös liiketoimintaa, missä menestys perustuu jatkuvaan edustajien harhaanjohtamiseen totuudenvastaisen markkinoinnin ja motivoivan koulutuksen kautta, missä käytetään mielenhallinnan metodeja ja puhutaan itse asiassa enemmän uskosta kuin liiketalouden realiteeteista. Riku Immonen on tehnyt [http://koti.mbnet.fi/hiihoo/GRADU/GOLDENGRADU.htm Gradun] Golden Products -tuotteiden myyjäorganisaation toiminnasta ja näki tärkeimpänä tekijänä "uskon", mikä kuvaa toimintaa.
Wikipedian artikkelissa ei edes mainita sanaa "kultti", joten mitä alan kulttimaisuus vaikuttaa arvosteltavana olevaan artikkeliin?
Taylorin viisi punaista lippua ovat paljastavia ja määritteleviä tunnusmerkkejä sille, mitkä yritykset toimivat kuin laiton pyramidi ja mitkä taas rehellisemmän suoramyynnin periaatteiden mukaisesti. Monen lipun yhteisvaikutus lisää yrityksen pyramidiluonnetta niin, että 4 tai 5 lippua ovat Taylorin luokituksessa varoituksena pyramidipelistä.
Liput toimivat juuri niin kuin Taylor väittää.
#Lippu 1: Rajoittamaton värvääminen johtaa siihen, että myyjiä on yrityksen koko toiminta-alueella liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
#Lippu 2: Yleneminen hierarkiassa perustuu alalinjan liikevaihtoon, mikä taas on täysin riippuvainen siitä, miten monta henkilöä alalinjassa on. Alan keskimääräinen liikevaihto on noin 100 euroa/kk, joten emme puhu mistään "myyjien" organisaatiosta vaan verkostoon värvättyjen ihmisten kulutuksesta eli ostoista omaan kotitalouteen ja sukulaisten sekä ystävien tukiostoista liiketoiminnan tukemista varten. Rehellinen suoramyyntiyritys ei ylennä sellaisia henkilöitä, jotka saavat värvättyä verkostoon myyjiä, joiden liikevaihto on 100 euroa/kk ja jotka ''tekevät tappiota''! Verkostomarkkinoinnissa palkitaan sellaiset ''johtajat'', joiden ryhmässä lähes jokainen tekee tappiollisen tuloksen liiketoiminnassaan. Miten tämä voisi olla oikeamielinen peruste ylentämiselle?
#Lippu 3: Kannustin ostot ovat ostoja sitä varten, että saadaan tai säilytetään oikeus alalinjasta nouseviin provisioihin.
#Lippu 4: Mitä useammalle tasolle palkkioita ylälinjaan maksetaan, sitä suuremmaksi palkkiot muodostuvat ylätasoilla ja sitä pienemmäksi palkkiot jäävät itse myyjälle. Tämä kannustaa värväämiseen ja luo pyramidipelille tyypillisen ongelman.
#Lippu 5: Jos myyjälle maksetaan vähemmän kuin puolet yhden myyntitapahtuman palkkioista, johtaa se edellä kohdassa neljä mainittuun pyramidipelin ongelmaan. Palkkioihin tulee laskea suorien provisioiden lisäksi kaikki bonukset ja jakaa ne yksittäistä myyntitapahtumaa kohden. Myyjän saama palkkio pitää laskea siten, että se on hänen todellisesti saamansa palkkio rahana käteen eikä vain teoreettinen laskelma siitä, paljonko hän saisi, jos voisi myydä tuotteet pyydettyyn vähittäismyyntihintaan. Kun palkkiot lasketaan näin, niin pyramdipelille on tyypillistä se, että palkkioista alle puolet menee myyjälle ja yli puolet ylätasoille. Pyramidipelin kaikista palkkioista 50–80 % menee ylimpien tasojen yhdelle prosentille edustajista. ([http://www.falseprofits.com/MythofMLMIncome.doc.pdf ks. s. 36 Taulukko Fitzpatrickin tutkimuksesta])
Alalla rikotaan monia lakeja: kuluttajansuojalakia, rikoslakia (petos, muu epärehellisyys,
markkinointirikos) ja rahankeräyslakia. En mainitse artikkelissa kertaakaan sanaa "synti", joten mitä minun käsitykseni siitä, että kyseiset rikokset ovat syntiä, vaikuttaa itse artikkelin arvioimiseen? [[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 6. toukokuuta 2007 kello 15.23 (UTC)pahipola
</blockquote>
:::.Käyttäjä [[Käyttäjä:HK|HK]]:n kohdistama kritiikki esimerkiksi Jon Taylorin viiden punaisen lipun järjestelmään ja muutenkin koko kritiikki näyttää kohdistuvan lähteinä oleviin kotisivuihin eikä itse artikkeliin. Artikkelissa ei mainita kyseistä testiä kuin ohuesti viitteen muodossa. Artikkelissa tulee neutraalisti esiin kaksi toisilleen vastakkaista näkökulmaa. Se, mikä on kriitikoiden mielestä kuin laiton pyramidipeli, on alan yrittäjien ja puolustajien mielestä rehellistä suoramyyntiä. Artikkelissa on esitetty perustelut jokaiselle väitteelle ja lähdeviitteet ovat kattavat tehtyihin tutkimuksiin sekä alan tilastoihin. Jos muutoksia aiotaan tehdä, tulee ne perustella asianmukaisella tavalla. [[Käyttäjä:Petteri Haipola|phaipola]] 6. toukokuuta 2007 kello 19.59 (UTC)phaipola
| |||