Ero sivun ”Eriste” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo |
Lämmöneriste : fix |
||
Rivi 7:
==Lämmöneriste==
[[lämpöeriste|'''Lämmöneriste''']] puolestaan [[johtuminen|johtaa]] huonosti [[lämpö]]ä. [[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä
Valmis rakenne voi itsessäänkin toimia riittävänä eristeenä, esimerkiksi erilaisissa tiilirakenteissa. Tälllöin yleensä eristyskyky perustuu rakenteen sisältämään liikkumattomaan ilmaan.
Lämmöneristeen eristyskykyä kuvaa sen '''lämmönjohtavuus''', joka parhailla eristeillä on suuruusluokkaa 0,05 W/Km². Eristeissä lämmön johtuminen on yleensä lähes lineaarinen ilmiö, joten karkeana sääntönä voidaan pitää että eristekerroksen kaksinkertaistaminen myös kaksinkertaistaa eristyskyvyn. Valmiissa rakenteessa tapahtuu lämpöhävikkiä muun johtumisen, konvektion ja säteilylämmönsiirron myötä ja nämä muuttavat lineaarisuutta, mutta niden vaikutus on oikein suunnitelluilla rakenteilla vähäinen.
Eristeen valinnassa tulisi kiinnittää huomio koko ''rakenteen'' toimivuuteen ''halutussa ympäristössä''. Eristeellä ja rakenteella voi olla myös ''toiminnallisia vaatimuksia'' esimerkiksi palonkeston suhteen. Lämmöneristeitä käytetään erittäin vaihtelevissa uympäritöissä ja kohteissa; esimerkiksi lähes tuhatasteisen voimalaitoskattilan tulipesän eristys eroaa huomattavasti maahan upotettavien vesiputkien routaeristyksestä.
Eri rakennekerrosten lämmönjohtavuuksien ja muiden ominaisuuksien perusteella rakenteella voidaan laskea [[U-arvo]], joka kuvaa koko rakenteen eristyskykyä.
Teknisten seikkojen lisäksi oikean eristetyypin valinta on resurssikysymys, johon vaikuttavat esimerkiksi hinta, saatavuus, sekä käytettävissä oleva rakennustekniikka ja -tavat. Joissakin tilanteissa jopa eristekerroksen vahvuus saattaa olla määräävä tekijä - esimerkiksi metallin valussa käytettävissä kuupissa tai rakennuksissa, joissa eriste rajoittaa hyötykäyttöön saatavaa tilaa.
==Ääneneriste==
==Tärinäneriste==
|