Ero sivun ”Pesäjuuri” versioiden välillä

Suomessa pesäjuuri on eteläinen laji. Kasviin törmää useimmin [[Ahvenanmaa|Ahvenanmaalla]], mutta sitä löytyy myös mm. useista paikoista [[Uusimaa|Uudeltamaalta]] ja jopa [[Saimaa|Saimaalta]] asti koillisessakaakossa.

Maailmanlaajuisesti ajatellen pesäjuuri on lähinnä [[Eurooppa|Eurooppalaineneurooppalainen]] laji. Sitä löytyy melko yleisenä erityisesti Keski-Euroopan lehdoista. Itään päin lajia löytyytavataan pitkälle [[Venäjä|VenäjäänVenäjälle]]. Kauko-Idässäidässä esiintyy lajin muunnos ''N. nidus-avis'' var. ''manshurica''.

Kasvi kasvaa aina puiden läheisyydessä, ja ilmeisesti sen juurisieni elää symbioosissa puiden juurien kanssa. Metsän puulajilla ei ole suurta merkitystä, vaan lajia voi löytä niin rehevistä havumetsistä kuin lehdoistakin. Kasvi on kalkinvaatijakalkinsuosija.

[[Kuva:Neottia nidus-avis flowers.jpg|220px|thumb|left|Lähikuva kukista]]Koko kasvi on yleensä väritykseltään vaaleanruskea, joskin kellertäviä ja jopa valkoisia yksilöitä tunnetaan. 10-30 cm korkuista vartta ympäröiympäröivät suomumaisiasuomumaiset lehtiälehdet. Varren päässä olevassa tiiviissä kukinnossa on usein yli 10 kukkaa. Kukan leveysKukka on noin 1sentin cmlevyinen.

Kasvi on saanut nimensä (sekä suomalaisen että tieteellisen) maan alla kasvavasta maavarresta, jota ympäröi tiuha juurien vyyhtijuurivyyhti, jonka voi kuvitella muistuttavan linnun pesää. Kasvin kukittua maavarsisto kuolee, mutta osa juurista voi jatkaa kasvin elämää muodostamalla kärkeihinsäkärkiinsä itusilmuja.