[[Kuva:Latex-production.jpg|thumb|250px|Raakakumin juoksutusta kumipuusta]]'''Kautsu''' eli raakakumi on [[koagulointi|koaguloitua]] [[lateksi]]a. Luonnon[[kumi]]n [[raaka-aine]],ena käytettävää jotalateksia saadaan trooppisten [[kasvi]]en [[maitiaisneste]]estä, erityisesti brasilialaisesta [[kumipuu]]sta (Hevea brasiliensis).
Maitiaisnestettä, jota kutsutaan [[lateksiLateksi]]ksi, juoksutetaan kolotuista [[puu|puista]] keruuastioihin. LateksiKerätty maitiaisneste [[koagulointi|saostetaan]] esim.esimerkiksi [[etikkahappomuurahaishappo|etikkahapollamuurahaishapolla]], jolloin saadaan raakakumia, kautsua, joka on [[juusto]]a muistuttavaa ainetta. Tämä raakakumi on lämpimänä tahmeaa, ja kylmänä jäykkää. Kemiallisesti kautsu koostuu [[hiilivety|hiilivedyistä]], pääasiassa [[isopreeni]]sta.
Kun raakakumiin lisätäänraakakumi [[rikki]]ä ([[vulkanointi|vulkanoidaan]]), saadaan [[kumi]]staa, joka tuleeon joustavaa ja se säilyttää ominaisuutensa huolimatta [[lämpötila]]n vaihtelusta. VulkanointiVulkanoinnissa sitoo[[polymeeri]]ketjut raakakuminsilloitetaan useimmiten [[molekyylirikki|rikin]]t avulla. KuminPääosa pääosaluonnonkumista käytetään moottoriajoneuvojen renkaisiin.▼
Raakakumi on lämpimänä tahmeaa, ja kylmänä jäykkää.
Suurimmat kumiviljelmät sijaitsevat [[Malesia]]ssa ja [[Indonesia]]ssa. Nämä kaksi aluetta tuottavat noin 67% koko [[maailma]]n luonnonkautsustaluonnonkumiin käytettävästä kautsusta.▼
▲Kun raakakumiin lisätään [[rikki]]ä ([[vulkanointi|vulkanoidaan]]), [[kumi]]sta tulee joustavaa ja se säilyttää ominaisuutensa huolimatta [[lämpötila]]n vaihtelusta. Vulkanointi sitoo raakakumin [[molekyyli]]t. Kumin pääosa käytetään moottoriajoneuvojen renkaisiin.
Nykyään valmistetaan kautsua myös keinotekoisesti, niin sanottujen synteettisiä kumeja varten.
▲Suurimmat kumiviljelmät sijaitsevat [[Malesia]]ssa ja [[Indonesia]]ssa. Nämä kaksi aluetta tuottavat noin 67% koko [[maailma]]n luonnonkautsusta.
Nykyään valmistetaan kautsua myös keinotekoisesti. Keinotekoinen kumi on eräissä suhteissa jopa [[luonnonkumi]]a parempaa. Molemmat muodostuvat [[hiilivety|hiilivedyistä]], pääasiassa [[isopreeni]]sta.
