Ero sivun ”Enolit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vuo (keskustelu | muokkaukset)
Vuo (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 12:
Välituotteena, jota on vaikea havaita, enolaattia voi syntyä sekä happo-, että emäskatalyysillä. Tavalliset vesiliuoksessa stabiilit emäkset eivät ole riittävän vahvoja muuttamaan erikseen stabiloimattomia karbonyyliyhdisteitä merkittävissä määrin enolaateiksi. Tarvitaan [[superemäs]] ja täysin vedettömät olosuhteet, jotta saadaan muutettua karbonyyliyhdiste kokonaan enolaatiksi.
 
EnolaattejaOn stabiloiolemassa resonanssistabiileja enolaatteja, kutenjoissa enolaattia stabiloi resonanssi. [[fenoliFenoli|fenoleissaFenoleissa]], jotkakaksoissidos ovat stabiilejaon [[Aromaattisuus|aromaattisuutensaaromaattisessa]] takia,renkaassa. Muita syitä ovat [[konjugaatio]] taija keto-enoli -tautomeria, jostajoista johtuu esimerkiksi [[Askorbiinihappo|askorbiinihapon]] happamuus.
 
Emäksenä voidaan käyttää esimerkiksi [[alkoksidi]]a. Enolaattikemian keskeinen ongelma on se, ettei enolisaatio ole selektiivistä: kun on kaksi mahdollista enolaattia, molempia syntyy. Toinen haaste on se, että jos emäs on liian heikko, karbonyyliyhdistettä jää liuokseen, ja se reagoi enolaatin kanssa, minkä välttämiseksi on käytettävä superemäksiä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Enolit