Ero sivun ”Enolit” versioiden välillä

Välituotteena, jota on vaikea havaita, enolaattia voi syntyä sekä happo-, että emäskatalyysillä. Tavalliset vesiliuoksessa stabiilit emäkset eivät ole riittävän vahvoja muuttamaan erikseen stabiloimattomia karbonyyliyhdisteitä merkittävissä määrin enolaateiksi. Tarvitaan [[superemäs]] ja täysin vedettömät olosuhteet, jotta saadaan muutettua karbonyyliyhdiste kokonaan enolaatiksi.

 

 

Emäksenä voidaan käyttää esimerkiksi [[alkoksidi]]a. Enolaattikemian keskeinen ongelma on se, ettei enolisaatio ole selektiivistä: kun on kaksi mahdollista enolaattia, molempia syntyy. Toinen haaste on se, että jos emäs on liian heikko, karbonyyliyhdistettä jää liuokseen, ja se reagoi enolaatin kanssa, minkä välttämiseksi on käytettävä superemäksiä.