Ero sivun ”Gravis admodum” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
asiaa... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Gravis admodum'''-nimellä tunnetaan alkusanojensa ("ylen raskas") perusteella vanhin säilynyt Suomea koskeva asiakirja ja samalla ensimmäinen paavillinen Suomen aluetta koskeva dokumentti. Kyseessä on [[Aleksanteri III (paavi)|Paavi Aleksanteri III]]:n kirje [[Upsala]]n [[arkkipiispa]]lle ja muille Ruotsin [[piispa|piispoille]], vuodelta [[1171]] tai [[1172]]. Alkuperäisasiakirja ei ole säilynyt, asiakirjan teksti<ref>Finlands Medeltidsurkunder I, nr. 12</ref> tunnetaan ainoastaan myöhäisempänä kopiona.
Gravis admodum on saattanut toimia pohjana tarinoille [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisestä ristiretkestä]] (tosin varmuutta ei ole edes siitä, että kirje on koskaan saapunut perille Ruotsiin). Asiakirjassa Paavi Aleksanteri III valittaa kertoen suomalaisten pyytävän vihollisen sotajoukon uhatessa saarnaajia (ja saattojoukkoja) apuun vakuutellen sitoutumista kristinuskoon, mutta heti apujoukkojen lähdettyä saarnaajia vainotaan ja usko kielletään. Suomalaiset kuvataan kirjeessä epäluotettaviksi<ref>http://users.utu.fi/viljamaa/Pdfluennot/Ducatus.pdf - Toivo Viljamaa: "Suomi maailman kartalle - 1700-luvun käsityksiä Suomesta ja suomalaisista" 2005. s. 3.</ref>. Hän muistuttaa siitä, että suojelun vastineeksi suomalaisilta täytyy saada takeet kansan pitäytymisestä kristinuskossa<ref>Minna Vesanto, "Ja niin vihittiin Turun tuomiokirkko", http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680</ref>.
Uudempi tutkimus ei kuitenkaan tulkitse asiakirjaa näin kirjaimellisesti. Jukka Korpela katsoi kirjeen olevan osa nousevan kuningasvallan pyrkimystä vakiinnuttaa asemansa "Itämaassa".<ref>Jukka Korpela, Gravis admodum. Korstågsbulla eller episod i den västeuropeiska diskussionen om suverenitäten i världen.-- Historisk Tidsskrift för Finland 3/1994, s. 413-428.</ref> Professori [[Mauno Jokipii]] taas korosti asiakirjan retorisuutta, minkä vuoksi sitä ei tule pitää historiallisena kuvauksena tuolloisesta Suomesta<ref>Mauno Jokipii: Ensimmäinen ristiretki Suomeen - myyttiä vai todellisuutta. HAik 3/2002, s. 236.</ref>.
|