Ero sivun ”Georges Cuvier” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kh
Rivi 4:
Cuvier vaikutti 1800-luvun alkupuolen Pariisin tiedeyhteisössä ja oli yksi vertailevan anatomian ja paleontologian uranuurtajista. [[Étienne Geoffroy Saint-Hilaire]] kutsui Cuvierin [[Pariisi]]in 1795, missä hänestä tuli nopeasti vertailevan anatomien professori. Vertailevan anatomian alalla Cuvier tarkkaili rakenteita keksimänsä korrelaatioperiaatteen pohjalta. Systematiikkansa Cuvier pohjasi kehittämäänsä rakennetyyppiteoriaan. Koko vertailevan anatomian ala sai oikeastaan alkunsa Cuvierin perustavanlaatuisesta teoksesta ''Leçons d'anatomie comparée'' (1803). Paleontologiassa hänen uraauurtava teoksensa oli ''Recherches sur les ossements fossiles de quadrupèdes'' (1812). Paleontologian alalla hän keksi menestyksekkään ns. rekonstruktiometodin.
 
Fossiiliaineiston puutteellisuudesta johtuen Cuvier kehitti ns. [[kreationismi|luomisopillisen]] katastrofiteorian, joka selitti mm. sukupuuttoja ja hän esitti myös tunnetun lentävän lauseen "fossiilista ihmistä ei ole olemassa." Cuvier oli kirjaimellisesti [[Raamattu]]un uskova ja ensimmäinen kehitysteorian eli [[evoluutio]]n merkittävistä vastustajista. Cuvier uskoi lajien muuttumattomuuteen ja tyrmäsi arvovallaan täysin [[Jean -Baptiste Lamarck]]in ja Saint-Hilairen kannattaman evoluutioteorian. Hän löysi varhaisesta evoluutioteoriasta puutteita ja virheitä, mutta häneltä jäi huomaamatta teorian lukuisat kohdat, jotka olivat täysin oikein. Tärkein Lamarckin perusajatus oli, että eliöt ovat muuttuneet vähitellen ja sopeutuneet ympäristöönsä. Ranskassa käytiinkin ensimmäinen yhteenotto kehitysopillisten ajatusten esittäjien ja eläinten muuttumattomuuden puolustajien välillä.
 
Cuvierin tunnetuimmaksi teokseksi jäi ''Règne animal distribué d'après son organisation'' (1817). Cuvier kuoli 1832 Pariisissa [[kolera]]an, mutta hänen ehdoton auktoriteettinsa jäi painostamaan kehitysopillisia tutkijoita.