Ero sivun ”Jäämerentie” versioiden välillä

Kun varsinkin raaka[[puuvilla]]a oli vaikea saada Suomeen ryhtyivät puuvillatehtaitten johtajat

tutkimaan kuljetusmahdollisuutta [[Jäämeri|Jäämeren]] kautta ja antoivat marraskuussa 1915 kuljetuksen järjestämisen Lapin olojen tuntijan, puutavaraliikkeen johtajan Lennart Halleenin tehtäväksi. Halleen raivautti tieuran Ivalosta pohjoiseen soitten ja metsien halki Paatsjokilaaksoa pitkin Norjan [[Kirkkoniemi|Kirkkoniemeen]]. Norjankin puoleisen tieosan metsänavaus ja tienteko tapahtuivat niin ripeästi etteivät Norjan paikalliset viranomaiset ehtineet edes hidastaa tientekoa. Kauttakulku voitiin siten sopia Norjan kanssa "ennen tehtyä tietä" käyttäen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Tälle 520 km pituiselle etappitielle rakennettiin tarvittavat miehistökämpät ja hevostallit.

huomattava saavutus. Se aloitettiin Kirkkoniemestä 17.tammikuuta 1916 ja päättyi Rovaniemellä 27.huhtikuuta 1916. Hevosia oli ollut ajossa noin 800, poroja noin 1.000 ja miehistöä noin

1.200 henkeä. Hevoskuormassa oli 2 - 3 paalua, kunkin paino oli keskimäärin 230 kiloa.

 

===Maantie Petsamonvuonoon===

sijaan lähti Salmijärveltä vasta Rovamiemi - Liinahamarin linja - auton saavuttua.

Norjalainen linja - auto lähti puolestaan Suomen rajalta Kirkkoniemeen vasta Salmijärven postiauton saavuttua. Tämä näyttääkin olleen Lapin ja Pohjoiskalotin ensimmäinen "kansainvälinen" linja - autoyhteys joka avattiin kesällä 1938.

 

== Välirauhan puristuksessa ==

Oman lisänsä Jäämerentien liikenteeseen toivat myös ruotsalaiset, jotka alkoivat hoitaa omia

vienti- ja tuontikuljetuksia Pohjois - Ruotsista Liinahamarin kautta noin 400 autolla toukokuusta 1940 alkaen. Kaikkiaan Liinahamarin liikenne työllisti noin 10 000 ihmistä välirauhan aikana. Lisää väriä toivat myös saksalaiset Kirkkoniemeen sijoitetut sotilaat jotka

Saksan ja Suomen välisen 22.syyskuuta 1940 allekirjoitetun kauttakulkusopimuksen mukaisesti.