Ero sivun ”Sukupuolisuhteet entisajan Suomessa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Ainoa yleisesti hyväksytty seksuaalinen suhde oli avioliitto. Vanhemmilla, suvulla ja jopa paikallisyhteisöllä oli usein omat mielipiteensä siitä, kenen kanssa pojan tai tytön tulisi mennä naimisiin, mutta viime kädessä nuori yleensä päätti itse ketä kosi tai kenen kosinnan hyväksyy. Vanhempien oli helpompaa ja sallitumpaa estää lapsensa toivoman avioliiton toteutuminen kuin pakottaa lapsensa tahtonsa vastaiseen avioliittoon. Vaikka nuorella oli usein päätäntävalta, niin käytännössä oman ja suvun maineen takia täytyi kuitenkin valita monella tavalla "oman tasoinen" puoliso. Häpeä yhteisön silmissä olisi melkein pahinta mitä voi käydä, joten siihen ei hevin ollut varaa. Häpeällistä oli varsinkin naida alemmasta yhteiskuntaluokasta tai huonomaineinen henkilö. Katsottiin puoliso-ehdokkaan eduksi, jos hän suoriutui hyvin omalle sukupuolelleen sopivista töistä - laiskuutta tai taitamattomuutta katsottiin pahalla. Myös [[leski|lesken]] naimista pidettiin joskus häpeällisenä tai alistuvana, varsinkin pojalle, joka nai leski-akan. Vaikka virallisen käsityksen mukaan leski ei ollut enää sidottu kuolleeseen puolisoonsa, voitiin kuitenkin näin kokea kansan parissa. Lesken nainut sekaantui tavallaan toisen miehen tai naisen kumppaniin, varsinkin, kun vainajan ei uskottu olevan tyystin poissa, vaan hän saattoi hyvinkin vielä tarkkailla tilannetta.
Ulkonäölläkin oli merkitystä varsinkin nuoremmille, ja voitiin ajatella, että itseään selvästi huonomman näköisen naiminen olisi pahaksi maineelle. Koska maine syntyi yhteisön silmissä, myös kumppanin ulkonäön kannatti olla sellainen, että yhteisö pitäisi sitä sopivana. Melko yleisissä lemmennostatus-loitsuissa ja eräissä kansanlauluissa valitetaan ja ihmetellään, miksi paljon huonommatkin naiset naitiin "[[naimavuosi|naimavuonna]]", mutta ei tätä kelvollista naista. Samalla luetellaan erilaisia huonoina pidettäviä ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi "halpuus" ja köyhyys, ja ulkonäön osalta esimerkiksi ''nasanenä'' eli [[nenä|nöpönenä]], ''jormunaama'' ("viirunaama"), viirut silmät ja ''mustuus''. Mustuudella voitiin tarkoittaa joko tummaa hipiää tai hiuksia tai yleistä surkeutta tai synkkyyttä. Esimerkki laulusta, jossa on tämä aihe:
{{Lainaus|Niinpä ennen neito lauloi, sinisilmä sirkutteli,<br>
punaposki pullotteli, lauloi laakson onsiossa, <br>
|