Ero sivun ”Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Ruotsin kuningas [[Juhana III]] kuoli 17.11.1592. Laillinen kruununperijä oli Puolan kuningas Sigismund (vuodesta 1587, Puolassa nimellä Sigismund III), Juhana III:n poika. Sigismund saapui Ruotsiin syksyllä 1593 ja hänet kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi, jolloin syntyi periaatteessa voimakas persoonaunioni Ruotsin ja [[Puola-Liettua]]n välille.
Sigismund oli kasvatettu [[katolinen kirkko|katoliseksi]], koska hänen äitinsä oli katolilainenkatolinen. Ruotsi oli ollut [[protestantti]]nen vasta [[Kustaa Vaasa]]n [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksesta]] lähtien. Ruotsalaiset halusivat Sigismundilta vakuutuksen, että Ruotsi pysyisi protestattisena maana, eikä katolinen Sigismund ryhtyisi ajamaan [[vastauskonpuhdistus|vastauskonpuhdistusta]]. Sigismund allekirjoittikin [[Uppsalan julistus|Uppsalan julistuksen]] helmikuussa 1594, jossa hän lupasi Ruotsin pysyvän protestanttisena.
 
Sigismund ei voinut hallita Ruotsia kunnolla, sillä ''[[sejm]]'' (Puolan parlamentti) vaati häntä palaamaan Puolaan. Hän palasikin Puolaan heinäkuussa 1594 jättäen Ruotsia hallitsemaan [[Ruotsin valtaneuvosto|valtaneuvoston]] yhdessä Kaarle-herttuan kanssa. Kaarle-herttua oli Sigismundin setä, Juhana III:n ja [[Eerik XIV]]:n veli, Kustaa Vaasan poika. Vahvasti protestanttisena hän oli Sigismundin vastustajien luonnollinen valinta johtajaksi.