'''Dasein''' ({{k-de|Da}}, "tässä", "täällä", ''Sein'', "oleminen"; "täällä-olo") on [[Martin Heidegger]]in pääteoksessaan ''[[Oleminen ja aika]]'' kehittämä käsite, jonka voi katsoa tarkoittavan [[ihminen|inhimillistä]] olemassaoloa[[olemassaolo]]a. ''Dasein'' on olento, jonka olemassaolo on sille itselleen ongelma.
Saksan kielen ''da-sein'' tarkoittaa nimenomaisesti täälläolemista, ja se on synonyymi [[olemassaolo]]lleolemassaololle, kuten lauseessa "olen tyytyväinen olemassaolooni" (''ich bin mit meinem Dasein zufrieden''). Heideggerin mukaan sitä ei kuitenkaan tule sekoittaa [[subjekti]]in, joka on jotain joka on objektiivisesti läsnä. Sen sijaan se on verrattavissa immanentistifilosofi [[Giovanni Gentile]]n aiempaan Subjekti-subjekti -erotteluun. Heidegger piti kiinni tästä erottelusta, joka seuraa [[Friedrich Nietzsche|Nietzschen]] subjektin kritiikkiä. ''Dasein'', joka perustuu omaan ajallisuuteensa, valaisee ja tulkitsee ajassa olemisen merkitystä.
