Ero sivun ”Frank Marino” versioiden välillä

1 626 merkkiä poistettu ,  12 vuotta sitten
p
selkeytetty artikkelia
(selkeytin pyynnöstä artikkelia)
p (selkeytetty artikkelia)
===Nuoruus===
 
'''Frank Marino''' syntyy Italialais Arabialaiseen perheeseen yhtenä viidestä lapsesta. Opiskelut keskeytyvät hänen ajauduttuaan sisarustensa vaikutuksesta hippikulttuurin asennemaailman pariin ja käyttämään huumausaineita kymmenvuotiaana. Hänestä tuleekin yksi 1960-luvun huumekulttuurin uhreista, kun [[LSD]]-yliannostus vie hänet 13 vuotiaana sairaalaan ja sieltä mielisairaalahoitoon. Paetakseen ahdistavaa ympäristöä, Marino valitsee kitaran ja musiikin ja opettelee kitaransoittoa itseopiskellen korvakuulolta. Aiemmin hän on soittanut rumpuja, joita oli alkanut soittaa jo viisivuotiaana, ihanteinaan [[Buddy Rich]]:in ja [[Elvin Jones]]:in kaltaiset jazz-rumpalit. Kitarasta Marino saa tukea pitkällisen huumeistavieroitusprosessin aikana. Muutamien kuukausien hoitojakson jälkeen Marino onnistuu pääsemään pois laitoshoidosta ja keskittyy muusikon uran luomiseen.
 
Muiden aikalaistensa tavoin Frank kuuntelee mm. [[Jimi Hendrix]]iä joka on Marinon uran kolmena ensimmäisenä vuotenaalkuvuosina lähes yksinomainen musiikillisten vaikutteiden antaja.Suurimman vaikutuksen Marinoon on kuitenkin tehnyt [[Quicksilver Messenger Service]]ja yhtyeen kitaristi [[John Cippolina]]. Muita vaikutteita tarjosivat mm. [[The Beatles]], [[The Doors]], [[Santana]],blues kitaristi [[Johnny Winter]] ja useat jazzmuusikot, kuten [[Miles Davis]],[[George Benson]], [[John Coltrane]] ja myöhemmin jopa jazz/viihde laulaja [[Tony Bennet]] sekä elokuvamusiikki. Ensimmäisen levynsä (Maxoom, 1973) levytykset hän aloittaa jo 16 vuotiaana (1972).
 
===Muusikonura===
 
Marino perustaa Mahogany Rush -yhtyeen Montrealissa vuonna 1970 yhdessä basisti Paul Harwoodin ja rumpali Jimmy Auyobin kanssa. Yhtyeen musiikkityyliksi muodostuu omaperäinen 1960-luvun psykedeelisen rockin, funkin ja jazz-rockin yhdistelmä. Yhtyeen ensimmäisen levyn julkaisee Kanadalainen Kot'ai levy yhtiö ja kaksi seuraavaa 20th Century (Fox) Records ennen siirtoa suurelle Columbia Record's levy yhtiölle . Yhtye konsertoi laajalti Yhdysvalloissa, Englannissa (1977) ja Japanissa (1978) palaten esiintymään Kanadaan suurien kiertueiden välillä. Skandinaviaan yhtye tulee esiintymään ensimmäistä kertaa 1980-luvun alussa ja esiintyy tällöin myös Suomessa.Vuoden 1990 From The Hip -levyn jälkeen (n. 1993) Marino lopettaa useiksi vuosiksi aktiiviset kiertueet ja levytykset keskittyen muun muassa studiotyöskentelyyn perustamassaan levytysstudiossa sekä perheeseensä.
Frank Marino ei omien sanojensa mukaan pidä itseään ensisijaisesti kitaristina, vaan muusikkona, joka on valinnut soittimekseen ja ilmaisuvälineekseen kitaran. Hänen kitaransoittotyyliään on usein verrattu [[Jimi Hendrix]] :in soittotyyliin (ensimmäinen levy Maxoom on omistettu Jimi Hendrixille, kuin myös siltä löytyvä kappale Buddy) johtuen siitä, että hän oli ensimmäisiä Hendrixin esittämään psykedeeliseen musiikkiin suuntautuneita muusikkoja ja kitaristeja, joka voimallisesti hyödynsi tätä kitaratyyliä omassa soitossaan. Marino sai tästä johtuen osakseen usein myös ilkeämielistä kritiikkiä (esim.kuten uran alkuajan musiikkilehdistössä(esim. Creem magazine,Circus magazine ja jopa Rolling Stone Magazine) esiintyneet tekaistut väitteet, joiden mukaan hän olisi väittänyt olevansa Jimi Hendrixin [[reinkarnaatio]] ja myös musiikkilehdistön syytökset siitä että hän olisi vain pelkkä Hendrix imitaattori vailla omaa näkemystä ja substanssia). Huolimatta vahvoista Hendrix -vaikutteista, hän on luonut oman selkeästi tunnistettavan soittotyylin ja "soundin", ollen tyylillisesti etäämpänä Hendrixistä kuin monet hänen jälkeensä tulleet kitaristit.
Frank Marino ei ole laajalti tunnettu ja esillä musiikkimediassa , mutta monet nykyisin nimekkäät kitaristit, kuten esimerkiksi [[http://www.justin-time.com/authors/frankmarino]][[Steve Vai]], [[Steve Lukather]], [[Zakk Wylde]], [[Marty Friedman]], [[Vinnie Moore]], [[Shawn Lane]], [[Paul Gilbert]], [[George Lynch]], [[Jennifer Batten]], [[Ronnie Montrose]] ja Hendrix "imitaattori" [[Randy Hansen]] ovat maininneet hänet esikuvanaan.
 
Marino ei ole koskaan ollut radioiden suosima artisti (joskin hänellä on ollut myös [[Billboard]] listasijoituksia), koska hän ei ole mm. kirjoittanut perinteisiä noin kolmen minuutin radio formaattiin sopivia kappaleita. Sen sijaan hän on menestynyt konserttilavoilla ja asianharrastajien kulttisuosikkina. Todellisen motivaationsa musiikin tekemiseen Marino on aina saanut kannattajiltaan, joita hän on halunnut miellyttää levy-yhtiöiden kaupallisten tavoitteiden sijaan.
Frank Marino ei ole laajalti tunnettu ja esillä musiikkimediassa , mutta monet nykyisin nimekkäät kitaristit, kuten esimerkiksi [[http://www.justin-time.com/authors/frankmarino]][[Steve Vai]], [[Steve Lukather]], [[Zakk Wylde]], [[Marty Friedman]], [[Vinnie Moore]], [[Shawn Lane]], [[Paul Gilbert]], [[George Lynch]], [[Jennifer Batten]], [[Ronnie Montrose]] ja Hendrix "imitaattori" [[Randy Hansen]] ovat maininneet hänet esikuvanaan.
Marino ei ole koskaan ollut radioiden suosima artisti (joskin hänellä on ollut myös [[Billboard]] listasijoituksia), koska hän ei ole mm. kirjoittanut perinteisiä noin kolmen minuutin radio formaattiin sopivia kappaleita. Sen sijaan hän on menestynyt konserttilavoilla ja asianharrastajien kulttisuosikkina. Todellisen motivaationsa musiikin tekemiseen Marino on aina saanut kannattajiltaan, joita hän on halunnut miellyttää levy-yhtiöiden kaupallisten tavoitteiden sijaan.
 
Levytystuotannostaan omiksi henkilökohtaisiksi suosikeikseen Frank Marino mainitsee muun muassa levyt:'' World anthem'','' Mahogany Rush IV'' , ''Juggernaut'' ja'' Strange Universe''.
 
== Julkaisut ==
 
*Maxoom (1973)
*Child of the Novelty (1974)
*RealLIVE! (2004)
*Remasters: Full Circle, Double Live, From The Hip (2005)
 
**'''Muita levytyksiä'''
 
*Fit for A. King(1980)
*Hats of to Stevie Ray(1993)
*Bryan Lee :Live at the old absinthe house bar friday night(1997)
*Metal Giants(kokoelma)(1988)
*Guitar speak II(1990)
*California jam II(1978)
 
=='''Lähteitä'''==
*Caraway Steve:'Reincarnated Rock and Roll(Guitar Player Magazine 1976)
*Stoute Lenny:'Circular impressions,'Rock express,105,(Aug-Sep 1986)
*Gingras Pyer:'Mahogany Rush launched from Quebec',MSc,274,Nov-Dec 1973
*Juho Juntunen:Frank Marino suomessa(Soundi 5/1983 )
*Harry Shapiro/Caesar Glebbeek:Jimi Hendrix_Electric Gypsy(Sivu 514)ISBN-10:0312130627
*Keith Shadwick:Jimi Hendrix-Musician(sivut68,103,226)ISBN-10:0879307641
 
=='''Aiheesta muualla'''==
*[http://www.mahoganyrush.com]]Frank Marinon kotisivu
*[[http://thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=Q1ARTQ0002213]]Biografia
 
 
222

muokkausta