Ero sivun ”Synty (mytologia)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Maailman synty: se ei ole pelkästään haavion tulkinta, vaan niin sanotaan suoraan , katso I185 a) |
|||
Rivi 63:
[[Image:Bysvale.jpg|thumb|200px|''Pääskyläinen päivälintu, tuo ihana ilman lintu, etsi maata maataksensa, lehtoa levätäksensä...'']]
Maailman synnystä oli useita erilaisia kertomuksia. Itämerensuomalaisille kansoille yleisen käsityksen mukaan maailma oli syntynyt linnun munasta. Lintu ([[Kalevala]]ssa sotka) kiertelee veden yllä etsien pesäpaikkaa, ja joutuu lopulta munimaan ensimmäiselle löytämälleen kiinteälle paikalle, esimerkiksi vedessä kelluvan [[tietäjä]] [[Väinämöinen|Väinämöisen]] polvelle, laivaan tai ruohomättäälle. Se munii munan tai munia (Kalevalassa kuusi kultaista munaa ja seitsemännen rautamunan). Munat tippuvat aaltoihin ja särkyvät. Kuoren yläpuolesta syntyy [[taivaankansi]] ja munan alaosasta [[litteä maa|maa]], keltuaisesta tai valkuaisesta tulee aurinko, munan kirjavuudesta tähdet ja munan muista osista muita maailman asioita. Joissain runoissa Väinämöinen käskee munan eri osien siirtyä paikoilleen maailmankaikkeudessa, eli
Käsitys siitä, miten Väinämöinen on joutunut veteen, vaihtelee eri runoissa. Erään version mukaan Väinämöinen ratsastaa rautaisella hevosella meren yllä, mutta katkera [[Joukahainen|lappalainen]] ampuu hevosen, ja Väinämöinen suistuu veteen. Toisten käsitysten mukaan alussa oli [[ilman impi]], jonka meri hedelmöitti. Hän synnytti Väinämöisen mereen, josta lintu sitten keksi Väinämöisen polven pesäpaikakseen. [[Elias Lönnrot]] on kansanrunojen perusteella kootussa [[Kalevala]]ssa muuttanut tapahtumien kulkua siten, että sotka munii jo [[ilman impi|Ilman immen]] polvelle, eikä siis Väinämöisen.
| |||