Ero sivun ”Laukon torpparihäädöt 1907” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: karkoi → karko, ttin → ttiin (2), tetiin → tettiin, AWB |
|||
Rivi 21:
Kartanoon tuleville päivätyöläisille ja heidän hevosilleen oli varattu majapaikaksi taksvärkkipirtti ja hevostalli. Laukon kartanossa nämä molemmat olivat kuitenkin heikkokuntoisia eikä niitä siivottu kartanon puolesta. Taksvärkkipirtti oli päivälläkin hämärä sillä siinä oli vain yksi 9-ruutuinen ikkuna jonka alimmat ruudut oli peitetty laudoilla. Pirtin makuulaverit, joilla pitkän matkan takaa tulleet joutuivat yöpymään, olivat piintyneet mustiksi liasta ja vanhuuttaan samoin lavereilla olevat makuuoljet olivat pehkuuntuneet. Pirtin lattiaa ei myöskään oltu pesty vuosikausiin.
Torppareilla oli jatkuva häädön uhka koska vuokrasopimukset olivat juoksevia toisin sanoen sopimus voitiin irtisanoa milloin vain. Tämä lisäsi elämän epävarmuutta ja esti tekemästä mitään pitkän ajan suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Häätö saattoi tapahtua hyvinkin pienten asioiden vuoksi. Vuonna 1902 häädettiin kaksi Laukon torpparia siksi että heidän lehmänsä olivat kerran päässeet rikkinäisestä aidasta kartanon metsään. Eräs toinen torppari
Kartanon metsien käyttö aiheutti myös kitkaa. Aiemmin Laukon metsiä oli myyty hyvin runsaasti ja sen jälkeen oli jouduttu tekemään laajoja metsänistutustöitä. Nämä metsänistutukset rajoittivat torppareiden mahdollisuuksia käyttää kartanon metsiä laiduntamiseen. Myös hirsien saanti kartanon metsistä rakennusten korjaamista varten oli tiukasti säännelty. Jokainen hirsi täytyi anoa erikseen ja se täytyi käyttää heti sille tarkoitetussa kohteessa sillä "paroni ei voinut katsella hirsiläjiä".
Rivi 39:
*torpparien hevosille varattu talli saatava kuntoon, samoin erillinen suojapaikka työkaluille
Tämä vaatimuskirjelmä
Kun alustalaiset pitivät [[20. toukokuuta]] taas kokousta tuli sinne tieto että Nestori Telkkä oli kutsuttu paronin puheille. Koko kokousväki, noin 150 henkeä, päätti lähteä Telkän mukaan kartanoon. Kun kartanon pihalle saapuneet alustalaiset kohtasivat paronin ilmoitti Ville Leskinen torppareiden edustajana että lakko alkaa jos esitettyihin vaatimuksiin ei suostuta. Paroni puolestaan vastasi tulkin välityksellä että hän kyllä keskustelisi yksityisesti niiden alustalaisten kanssa joilla oli hänelle asiaa mutta ei joukkojen eikä varsinkaan ulkopuolisten kanssa. Paroni syytti torppareita myös kotirauhan rikkomisesta. Vastauksena tähän kuului väkijoukosta alas-huutoja ja tilanne päättyi hälinöintin väkijoukon poistuessa kartanon pihalta.
Lakko alkoi [[21. toukokuuta]], siinä oli alussa mukana 115 Laukon ja Tottijärven kartanoiden torpparia ja vain 4 torpparia jäi sen ulkopuolelle. Lakon johtajina toimivat torpparit Telkkä, Yli-Pihnala, Siuvo ja Joenperä. Lakkolaiset asettivat aluksi lakkovahdit kartanon päivätyöläispirttiin mutta [[23. toukokuuta]] [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] saapunut maaherran lähettämä poliisikomennuskunta
[[19. heinäkuuta]] [[1906]] pidetyillä välikäräjillä torppareita edusti varatuomari ''Eino Nyyssölä'' [[Lahti|Lahdesta]]. Kihlakunnanoikeus tuomitsi lakon johtajat vankeuteen ja kaikki lakossa olevat torpparit häädettäviksi. Hovioikeus vahvisti myöhemmin tuomiot. Nyyssölä yritti vielä neuvotella paronin kanssa mutta tämä ei suostunut antamaan anteeksi sitä että hänelle oli [[20. toukokuuta]] huudettu "ale, ale".
Rivi 66:
Laukon häädöillä oli vaikutus myöhempään lainsäädäntöön, ensin vuoden [[1909]] maanvuokra-asetukseen jossa muun muassa määrättiin lyhimmäksi vuokrasopimuksen kestoajaksi 50 vuotta ja sitten myöhempiin vuoden [[1918]] torpparivapautuslakiin ja vuoden [[1922]] [[Lex Kallio|Lex Kallioon]] (laki maan hankinnasta asutustarkoituksiin).
Lokakuussa [[1918]] julkaistun [[Torpparilaki|torpparivapautuslain]] eli lain vuokra-alueiden lunastuksesta tultua voimaan ilmoittivat kaikki Laukon ja Tottijärven kartanoiden torpparit haluavansa käyttää sitä hyväkseen ja suurimman osan kanssa paroni Herman Standertskiöld-Nordenstam tekikin kaupat. Kaikkiaan syntyi Tottijärvelle 108 uutta tilaa ja Laukon kartanosta
Kun kävi ilmi että Laukon isäntä olisi halukas myymään koko kartanonsa perustivat vesilahtelaiset ja tottijärveläiset ''Osakeyhtiö Laukon'' vuonna [[1921]]. Yhtiön osakkailla olisi ollut erioikeus kartanon maiden ostoon niiden jaon tapahtuessa. Herman Standertskiöld-Nordenstam myi kartanon kuitenkin [[1923]] pojilleen ''Rolf'' ja ''Gustav Standertskjöld-Nordenstamille''. Kartanon maita myytiin tämän jälkeen halukkaille ottamatta huomioon asutuslainsäädännön määräyksiä ja monet ostajat tekivät sitoumuksia joita eivät sitten pystyneetkään täyttämään ilman apua. Vuonna [[1925]] näille vaikeuksiin joutuneille asutustilallisille järjestyi Vesilahden ja Tottijärven kuntien takaama 22 vuodessa takaisinmaksettava valtionlaina.
| |||