Ero sivun ”Husain ibn Ali (Mekan šarif)” versioiden välillä

kh
p (Commons-kuva)
(kh)
[[Kuva:Sharef Husain 2.jpg|thumb|Husain ibn Ali 1920-luvulla]]
'''Husain ibn Ali''' ({{k-ar|حسین بن علی}}; Ḥusayn ibn ʿAlī, n. [[1853]]–[[1931]]) oli [[Mekka|Mekan]] šarif, vuodesta [[1908]] Mekan emiiri ja vuodesta [[1917]] [[Hijaz]]in kuningas. Vuonna [[1924]] hän julisti itsensä kaikkien muslimien kalifiksi. Hän hallitsi Hijazia vuoteen 1924, jolloin [[ibn Saud|Abdul Aziz al Saud]] voitti hänet ja hän luovutti kaikki maalliset arvonimensä pojalleen Alille. Hänen pojistaan tuli Irakin ja Jordanian kuninkaita.
 
Husain ibn Ali syntyi [[Konstantinopoli]]ssa, [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnassa]]. Hän oli profeetta [[Muhammad]]in tyttären [[Fatima Zahra|Fatiman]] jälkeläinen. Suku oli vuodesta [[1201]] ollut Mekan ja [[Medina]]n šarif, pyhien paikkojen suojelija. Vuonna [[1517]] šarif oli joutunut tunnustamaan [[osmanien valtakunta|turkkilaisten osmanien]] kalifin herruuden.
 
Šarif Husain ibn Ali kapinoi vuonna [[1915]] osmanien valtaa vastaan ympärysvaltojen puolella suuressa [[arabikapina]]ssa. Husain ibn Ali liittoutui [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n ja [[Ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtakunnan]] puolella, mutta kun brittien komissaari McMahon lupasi arabeille itsenäisen [[Egypti]]stä [[Persia]]an ulottuvan valtakunnan, Husain suostui kapinoimaan [[turkkilaiset|turkki]]laisia vastaan.
Husain ibn Ali liittoutui [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Saksan keisarikunta|Saksa]]n ja [[Ottomaanien valtakunta|Ottomaanien valtakunnan]] puolella, mutta kun brittien komissaari McMahon lupasi arabeille itsenäisen [[Egypti]]stä [[Persia]]an ulottuvan valtakunnan, Husain suostui kapinoimaan [[turkkilaiset|turkki]]laisia vastaan.
 
Husain ibn Ali oli [[arabikapina]]n virallinen johtaja. Sodan jälkeen osmanien maat asetettiin kuitenkin [[Kansainliitto|Kansainliitossa]] [[Ranska]]n ja [[UKYhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] valvontaan mandaattijärjestelmällä, mistä syystä hän ei suostunut ratifioimaan Versaillesin rauhansopimusta.
 
Husain ibn Ali julisti itsensä lokakuussa [[1916]] kaikkien arabien kuninkaaksi. Tämä johti konfliktiin [[Ibn Saud]]in kanssa, jota vastaan Husain oli taistellut ennen maailmansotaa osmanien puolella. Suurvallat eivät tunnustaneet kuin Hijazin kuninkuuden. Kun Turkin suuri kansalliskokous julisti [[kalifaatti|kalifaatin]] puretuksi maaliskuussa [[1924]], Husain ibn Ali julisti itsensä kalifiksi [[Mekka|Mekassa]]. Häntä ei otettu vakavasti ja [[Saudi-Arabia|Saudit]] ajoivat hänet Arabiasta samana vuonna. Husain ibn Ali pakeni [[Kypros|Kyprokselle]], myöhemmin hän asettui [[Jordania]]aanan, jossa hänen poikansa [[Abdullah ibn Husain]] hallitsi. Hänen poikansa [[Ali ibn Husain]] otti 1924 lyhyeksi aikaa valtaistuimen, mutta joutui pakenemaan ibn Saudia ja [[wahhabiitit|wahhabiitteja]] ja luopui asemastaan seuraavana vuonna.
 
Husain ibn Ali käytti kalifin arvonimeä vielä asuessaan [[Amman]]issa. Hän kuoli [[1931]].
*[[Abdullah ibn Husain]], Transjordanin emiiri, Jordanian kuningas
*[[Feisal ibn Husain]], Irakin kuningas
*prinssi [[Zeid ibn Huseyin]] , Irakin kuningas [[Feisal II]]:in seuraaja hänen salamurhansa jälkeen [[1958]], muttei ikinä hallinnut tasavallaksi julistettua Irakia.
*[[Ali ibn Husain]], [[Hijaz]]in viimeinen kuningas
*Hassan ibn Husain, kuoli nuorena
 
[[Luokka:Hašimidit]]
 
[[ar:حسين بن علي (شريف مكة)]]
[[id:Syarif Husain]]
57 928

muokkausta