Ero sivun ”Ensiyön oikeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Kippari10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11:
Ensiyön oikeudesta kertovat muutkin kuin Boece: [[Voltaire]] mainitsee sen vuonna [[1762]], ja se esiintyy Beaumarchais'n [[Figaron häät|Figaron häissä]], elokuvissa ''The War Lord'' ja ''[[Braveheart]]'' sekä [[Patrick O'Brian]]in meriaiheisissa romaaneissa. [[George Orwell]]in romaanissa [[Vuonna 1984]] [[Isoveli]] käyttää sitä propaganda-aseena (1. osan 7. luku), ja se mainitaan myös [[irlanti]]laisen muinaissankari [[Cúchulainn]]in tarussa.
 
Suomessakin väitetään olleen moista: kirjailija [[Juhani Aho]] kertoo teoksessaan [['''Panu]]''' kuninkaan voudista, jolla - uuden papin esittämien syytösten mukaan - oli tapana käyttää ensiyön oikeutta kaikkiin vihille vietäviin talonpoikaisnaisiin. Mikä asian historiallinen totuus on, on täysin auki; todennäköisesti kyseessä on vain kirjallinen tehokeino: kirjahan kuvailee pakanuuden ja kristinuskon viimeisiä kamppailuja Karjalassa keskiajalla; aika sijoittuu 1500-luvun puolimaille, koska tekstissä mainitaan Novgorodin arkkipiispan lähettiläs, pappismunkki Ilja, joka tuolloin kierteli Karjalassa tuhoamassa pakanuutta asemiesten kanssa.
 
[[Encyclopaedia Britannica]]n kanta on, että vaikka ensiyön oikeus on ollut olemassa joissakin alkukantaisissa yhteisöissä, se ei koskaan ollut laajalle levinnyt tapa keskiajan [[Eurooppa|Euroopassa]], vaan korkeintaan sitä on esiintynyt varhaiskeskiajalla joillakin [[Ranska]]n ja [[Italia]]n seuduilla.