Ero sivun ”Kerava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Nähtävyyksiä: v. 1971 valmistunut kirjasto on vanha kirjasto, nykyinen avattiin 2003 |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 48:
== Historia ==
Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin [[7000-luku eaa.|7000 eaa.]], jolloin se oli vielä muinaisen [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Lapilan Pisinmäeltä on löytynyt Keski-Uudenmaan merkittävin kivikautinen jäännös, kolmetoista nuolenkärkeä, jotka ovat peräisin ajalta 6300–5500 eaa. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Ylikerava ja Alikerava. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta ovat peräisin 1440-luvulta. [[1500-luku|1500-luvun]] puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna [[1643]]. Vuonna [[1862]] avattiin Helsingin ja [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna [[1908]] perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. [[Ahti Hammar]]in suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus.
Vuonna [[1924]] Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. 1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna [[1970]]. 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Yhä nykyään Kerava on pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden [[2003]] aikana oli 1,5 [[prosentti]]a. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan pientaloalueelle, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon.
| |||