Ero sivun ”Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (w)
Lappalaisten ja taruolentojen avulla on selitetty muun muassa röykkiöhautojen syntyä. Lappalaisen tekemä kivikasa on ollut esimerkiksi [[lapinraunio|lapinröykkiö]]. Lappalaisten ja taruolentojen on myös on arveltu jättäneen [[aarnihauta|aarnihautoihin]] aarteitaan lähtiessään alueelta. Nämä ovat saattaneet [[uhrin pano|asettaa loitsun]], että aarteet saisi ylös vain tietyt tunnusteot tekemällä tai vain tiettyyn aikaan.
 
Lappalaisten katsottiin olevan voimakkaita velhoja ja taikojia. Lappalaisilla oli kyky [[lumous|tenho]]ta, lumota ja hallita ihmisiä taikuudella. Pelottavimpia olivat ehkä [[lapinnoita|lapinnoidat]], jotka saattoivat sairastuttaa karjan tai viedä riistan. Tietynlaista kiputilaa kutsuttiin [[noidannuoli|noidannuoleksi]], sillä arveltiin, että sen aiheutti näkymätön nuoli, jonka oli ampunut jousellaan lapinnoita. Lappalaisten taikakykyjä sekä pelättiin, että arvostettiin. Suomalaistenkin kerrotaan käyneen lappalaisten opissa. Lappalaisten lisäksi pohjoisessa on kerrottu asuneen myös yhtä lailla taikuuteen kykenevän [[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]n väen. Nämä kaksi kansaa on toisinaan myös käsitetty yhdeksi.
 
Lappalaisten lisäksi pohjoisen suunnalla on kerrottu asuneen yhtä lailla taikuuteen kykenevän [[Pohjola (Kalevala)|Pohjola]]n väen.Nämä kaksi myyttistä kansaa on toisinaan myös käsitetty yhdeksi. Pohjola tosin sijaitsi ehkä vielä kauempana, aivan äärimmäisessä pohjoisessa, ja oli Lappiakin myyttisempi paikka.
Kertomuksissa suhtautuminen on ollut kaksinaista; toisaalta pakanoiksi arveltuja lappalaisia on pelätty ja vihattu, toisaalta lappalaisten käsityötaitoa ja taikuuttakin, silloin kun sitä käytettiin hyvään, on arvostettu. Joitakin tarinoita seka-avioliitoista lappalaisten kanssa on säilynyt, esimerkiksi taruhenkilö [[Kirmukarmu]]n kerrottiin avioituneen Sinivuokko-nimisen lappalaisnaisen kanssa.
 
Eräiden kertomusten mukaan lappalaiset olivat läsnä jo maailman syntyessä. Lappalainen, toisinaan [[Joukahainen|Joukahaiseksi]] mainittu, vihasi Väinämöistä, yhtä arvostetuimmista myyttisistä sankareista, ja ampui tämän mereen. Lintu muni munansa meressä ajelehtivan Väinämöisen polvelle. Linnun munat tuhoutuivat, ja niistä syntyi maailmankaikkeus. On muitakin kertomuksia Väinämöisen ja saman lappalaisen yhteenotoista. Joidenkin tulkintojen mukaan tässä on taustalla käsitys, jossa maailma syntyy kahden vastavoiman taistelussa.
 
Kertomuksissa suhtautuminen on toisinaan ollut kaksinaistamyös myönteisempää; toisaalta pakanoiksi arveltuja lappalaisia on pelätty ja vihattu, toisaalta lappalaisten käsityötaitoa ja taikuuttakin, silloin kun sitä käytettiin hyvään, on arvostettu. Joitakin tarinoita seka-avioliitoista lappalaisten kanssa on säilynyt, esimerkiksi taruhenkilö [[Kirmukarmu]]n kerrottiin avioituneen Sinivuokko-nimisen lappalaisnaisen kanssa.
 
==Katso myös==
*[[Lappalaiset skandinaavisessa tarustossa]]
*[[Myyttiset alkuasuttajat]]
*[[Lappalaiset]] (nimityksen kehityskäytöstä ja kehityksestä)
 
==Lähteet==
[http://www.muinaiskyro.com/alanen.html www.muinaiskyrö.com]
 
 
[[Luokka:Suomalainen mytologia]]
Rekisteröitymätön käyttäjä