Versio 10. huhtikuuta 2007 kello 23.07 muokkaa Legioona (keskustelu \| muokkaukset) 298 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 11. huhtikuuta 2007 kello 13.05 muokkaa kumoa 88.112.191.207 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Image:Battle of Vienna.Sipahis.jpg\|thumb\|250px\|Sipaheja Wienin toisessa piirityksessä 1683]] '''Sipahit''' (myös Spahi, Spakh) olivat kahden itäisen suurvallan hyvin koulutettua [[ratsuväki\|ratsuväkeä]], muinaisen [[Persia]]n ja [[Ottomaanien imperiumi]]n. Nimi juontuu [[persian kieli\|persian]] [[sotilas]]ta tarkoittavasta sanasta ”sipahi”. Ottomaanien armeijassa sipaheja voitiin pitää [[janitsaari]]en ratsullisina versioina, eli armeijan tehokkaimpana ratsuväkenä. Sipaheiksi kutsuttiin myös [[Algeria\|algerialaisia]] ratsumiehiä jotka kapinoivat [[Ranska\|ranskalaisia]] [[siirtomaa]]isäntiä vastaan [[Afrikka\|Afrikassa]]. [[Kapina]] syttyi ranskalaisten halusta siirtää algerialaisia joukkoja [[Preussi]]n rajalle auttamaan emämaata [[Ranskan–Preussin sota\|sodassa]]. '''Sipahit''' (myös Spahi, Spakh) ({{k-fa\|''sepâhi''}}, sotilas) olivat kahden itäisen suurvallan (muinainen [[Persia]] ja [[Ottomaanien imperiumi]]) hyvin koulutettua [[ratsuväki\|ratsuväkeä]]. Osmanien sipahit pukeutuivat turkkilaisen perinteen mukaan pitkiin värikkäisiin [[viitta\|viittoihin]] ja [[turbaani\|turbaaneihin]]. Aseinaan ratsastajat käyttivät yleisesti yhden käden lyömäaseita kuten [[miekka\|miekkoja]] ja [[nuija\|nuijia]] sekä välillä pidempiäkin aseita kuten [[keihäs\|keihäitä]] ja [[peitsi]]ä. Myöhemmin sipaheja aseistettiin myös [[tuliase]]illa. Ottomaanien armeijassa sipahit perustettiin [[1300-luku\|1300-luvulla]]. He muodostivat [[armeija]]n varsinaisen rungon, ollen useimmiten noin puolet koko armeijan miesvahvuudesta. Samalla he muodostivat myös yhteiskunnan poliittisen ja sosiaalisen eliitin aivan kuten [[ritari]]t [[Eurooppa\|Euroopassa]]. [[Sulttaani]] antoi sipahille elinikäksi palan maata, nimeltään ''timar'', jonka tuotoilla hänen tuli kustantaa itselleen aseistus, hevonen ja muut varusteet. Timarin tuoton mukaan vaihteli myös yksittäisen sipahin varustus. Yleensä se kuitenkin koostui [[peitsi\|peitsestä]], [[sapeli]]sta, [[rengashaarniska]]sta, [[kypärä]]stä ja tärkeimmästä aseesta, [[jousi\|jousesta]]. Välillä käytettiin myös [[keihäs\|keihäitä]] ja [[nuija\|nuijia]]. Sipahit torjuivat pitkään [[tuliaseet\|tuliaseiden]] käyttöönottamisen, mutta myöhemmin heitä aseistettiin myös niillä. Perinteisesti sipahit pukeutuivat turkkilaisen perinteen mukaan pitkiin värikkäisiin [[viitta\|viittoihin]] ja [[turbaani\|turbaaneihin]]. Ottomaanien armeijan painopiste siirtyi [[tykistö]]ön ja [[jalkaväki\|jalkaväkeen]], erityisesti [[Janitsaarit\|janitsaareihin]], [[1500-luku\|1500-luvulla]] ja sipahien merkitys ja määrä taistelukentällä väheni. [[1700-luku\|1700-luvun]] lopulla sipaheita oli enää jäljellä muutama tuhat ja lopullisesti joukko-osastot lakkautettiin 1828. Sipaheiksi kutsuttiin myös joitakin pohjois-[[afrikka]]laisia ratsuväen osastoja, jotka palvelivat [[Italia]]n ja [[Ranska]]n armeijoissa [[1800-luku\|1800-]] ja [[1900-luku\|1900-luvulla]]. Ranskan [[Algeria\|algerialaiset]] sipahit kapinoivat [[siirtomaa]]isäntiään vastaan, kun armeija halusi siirtää algerialaisia joukkoja [[Preussi]]n rajalle auttamaan emämaata [[Ranskan–Preussin sota\|sodassa]]. Myös [[Toinen maailmansota\|toisessa maailmansodassa]] ranskalaiset käyttivät sipaheja [[saksa]]laisia vastaan. {{Tynkä/Historia}}

Ero sivun ”Sipahi” versioiden välillä