Ero sivun ”Punainen viiva (ooppera)” versioiden välillä

Kiannon ominta lajia olivat kriittiset ja hyvin realistiset kuvaukset [[Suomi|suomalaisesta]] talonpoikaiselämästä ja köyhyydestä. [[1909]] julkaistun romaanin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1907, jokajolloin oliSuomessa pidettiin ensimmäiset ensimmäistenyleiseen naistenja osanotonyhtäläiseen sallivienäänioikeuteen äänestystenperustuvat aikaavaalit. Tämä taas tapahtui [[Venäjän-Japanin sota|Venäjän-Japanin sodan]] jälkimainingeissa kun Venäjän ote Suomesta oli heikentynyt. Vaikka tarinan peruspalikatperusteemat ovat hyvinkin synkkiä, ei romaani, eikä oopperakaan ole tunnelmaltaan erityisen masentava - pikemminkin hahmoista paistaa läpi lähes sankarillinen, sympaattinen jääräpäisyys. Kertomuksen roistot ovat auktoriteetteja - tunteeton [[pappi]] sekä riitaa kylvävä [[poliitikko]], joka lupaa muutoksia muttei ole enää läsnä kun niitä ei kuulukaan.

Musiikin dramatisoijana Sallista on kiitetty hänen kyvystään välittää päähenkilöidensä elämän kovuutta, haavoittuvuutta ja heidän toiveitaan tavalla, joka ei kuitenkankuitenkaan ole alentuva. Köyhyyden elämänlaatua heikenteäväheikentävä vaikutus on läsnä koko teoksen ajan, kuten mm. oopperan alussa, jossa ruuan puuttuminen pöydästä johtaa katkeraan ajatustenvaihtoon Topin ja Riikan välillä. Topi on jähmeä eikä kovin kaunopuheinen mies, joka tuntee häpeää ja turhautuneisuutta kyvyttömyydestään elättää perheensä. Ihmisiä terrorisoiva [[karhu]] symboloi Topia kohtaavia ongelmia, joita poliitikkojen puheet ja teot eivät tunnu voivan poistaa. UlkomaisessaUlkomaisissa oopperan vastaanotossatulkinnoissa karhu on nähty myös Venäjän symbolina.

Punaisen viivan vahvuuksiksi on luettu mm. Sallisen taito luoda ja vaihtaa tunnelmia sekä värittää musiikilla hahmojen persoonallisuutta, esimerkkinä mm. kohtaus jossa kyläläiset kokoontuvat kuuntelemaan demagogia. Huomionarvoisia musiikillisia teemoja ovat mm. karhun läsnäolosta kertovat puhaltimet, kulkukauppiaan esittämä kansanballadi, kuoron "Onko Suomessa kevät" ja vallankumouksellisia aatteita heijastava marssi-aihemarssiaihe.

Torppari Topin perhe taistelee pysyäkseen leivän syrjässä kiinni. Topi löytää karhun tappaman lampaan ja vannoo surmaavansa kontion. Hän näkee unta, hakevansajossa avustusta paikalliselta papilta,paikallinen jokapappi tarjoaa hänelle apua, jos hänmutta vain tappaisisillä ehdolla, että hän tappaa kolme lastaan. Venäläinen kulkukauppias kertoo Venäjällä vallitsevasta yhteiskunnallisesta kuohunnasta, ja Topi vaimonsa Riikan kanssa ottavatottaa osaa poliittiseen kokoukseen, jossa kansankiihottaja yllyttää kyläläisiä piirtämään äänestyslappuunsa punaisen viivan mikäli haluavat asioihin muutosta.

Topi ja hänen naapurinsa eivät tiedä, kuinka heidän tulisi rekisteröidä äänensä. He kuulevat koirien haukunnan, joka merkitsee karhun heräämistä talviunestaan. Huolimatta joidenkin varoituksista he menevät äänestyspäivänä uurnalle. Topin lähtiessä metsätöihin ansaitsemaan rahaa Riika odottaa muutoksia tapahtuvaksi - mutta näkeekin lastensa menehtyvän aliravitsemukseen. Topi saapuu kotiin ja lapset haudataan. Uutiset kertovat että äänestys on voitettu. Yhtäkkiä kuuluu koirien haukuntaa sekä Topin ainoan lehmän ääni - karhu on herännyt ja tappanut lehmän. Topi menee ulos ja käy taistoon karhua vastaan. Myöhemmin Riika löytää aviomiehensä ruumiin, jonka auenneen kurkun kohdalla on verinen, punainen viiva.