Ero sivun ”Eero A. Wuori” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Eero A. Wuori''' ([[1900]]–[[1966]]) oli suomalainen journalisti ja poliitikko, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattisen puolueen]] edustaja. Hänellä oli [[Paasikiven III hallitus|Paasikiven III hallituksessa]] neljä ministerinsalkkua: hän oli ministeri valtioneuvoston kansliassa 27.4.1945–7.8.1945, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 17.4.1945–29.9.1945 ja ministeri kansanhuoltoministeriössä sekä ministeri sosiaaliministeriössä 27.4.1945–29.9.1945.<ref>[http://valtioneuvosto.fi/hakemisto/ministerikortisto/kokoonpano.asp?hallitus=30.+Paasikivi+III Valtioneuvoston Ministerikortisto]</ref>
Ennen ministeriksi tulemistaan Wuori oli [[Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö|SAK:n]] puheenjohtaja [[1938]]–[[1945]].<ref>[http://netti.sak.fi/sak/tiedotteet/2000/t000814d.html Netti.sak] Luettu 11.2.2007</ref> SAK:n puheenjohtajana Wuori vaikutti keskeisesti ns. [[tammikuun kihlaus|tammikuun kihlaukseen]]. Ministerikausien jälkeen hän lähti diplomaattiuralle, ja toimi suurlähettiläänä Lontoossa ja Moskovassa [[1955]]–[[1963]].<ref>[http://www.palkkatyolainen.fi/pt2000/p000905-h5.html Palkkatyöläinen.fi]Luettu 11.2.2007</ref> Tukholmasta palattuaan Wuori ehti vielä toimia tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä ennen tapaturmaista kuolemaansa.
Wuori osallistui koulupoikana kansalaissotaan punaisten puolella huoltotehtävissä ja päätyi Pietariin, jossa oli perustamassa [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistista puoluetta]]. Wuori toimi puoluetehtävissä Suomessa ja Ruotsissa. Hän jäi kiinni ja sai sodan aikaisista ja SKP-toimistaan yhteensä kymmenen vuoden vankeusrangaistuksen, jota suoritti Tammisaaren ja Turun vankiloissa. Hänet armahdettiin vuonna [[1925]], jossa vaiheessa hän oli jo etääntynyt kommunisteista.<ref>Jukka Nevakivi, Linnasta linnaan, Eero A. Wuoren (1900-1966) poliittinen elämäkerta, Otava, 1992</ref>
| |||