Ero sivun ”Jalomäen umpipiha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p erillainen -> erilainen |
w |
||
Rivi 3:
==Sijainti==
Jalomäen umpipiha sijaitsee aivan Pori-Tampere -tien ([[valtatie 11]]) vieressä 20 kilometriä [[Pori]]sta entisessä [[Kullaa]]n kunnan Levanpellon kylässä, Johan Granlundin tiellä, joka vuodesta [[2005]] alkaen on kuulunut [[Ulvila]]n kaupunkiin. [[Levanpelto]] oli aiemmin myös Kullaan kunnan aiempi nimi.
[[Johan Granlundin tie]]n nimi juontaa alkunsa [[J. F. Granlund|Johan (Juhana) Fredrik Granlundista]], joka muutti Kullaalle vuonna [[1842]]. Tuolloin Jalomäen umpipihan paikalla poltettiin runsaasti hiiltä ja Johan Granlund toimi salaneuvos Falckin tehtailla johtajana ja hankki alueelta hiiltä, jota tarvittiin raudanvalmistuksessa. Myöhemmin Johan Granlund tuli tunnetuksi Frenckellin Turun kirjapainon omistajana ja kun hän kuoli, hänen omaisuutensa muodosti Helsingissä olevan [[Ateneum|Ateneumin]] rakentamisen pohjarahaston. Vuonna [[1851]] J. F. Granlund perusti Turun kirjanpainajien hautausapukassan, josta sai alkunsa Suomen kirjatyöntekijäin [[ammattiyhdistystoiminta]]. Johan Granlund oli myös kirjailija ja hän kirjoitti suomentaen mm. ensimmäisen suomenkielisen keittokirjan (Kokki=kirja), loi uusia suomekielisiä ruokasanoja (mm. klimppi) ja kirjoitti ensimmäisen kerran suomenkieliseen kirjallisuuteen sanat "Täällä, Pohjan tähden alla" (Kotomaamme), joka julkaistiin hänen toimittamassaan Tähti-lehden numerossa 2 vuonna [[1863]]. [[Elias Lönnrot]]in hyvänä ystävänä Johan Granlund oli myös luomassa suomenkielisiä sanoja Lönnrotin suururakkaan, Suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaan ([[1874]]-[[1886|86]]). Suuri suomenkielen ystävä Johan Granlundista tuli luettuaan Christfrid Gananderin [[Mythologia Fennica]]n ([[1789]]), joka oli hänen mielestään suuri kunnianosoitus suomenkielelle. Tämän innoittaman hän myös "suomensi" oman etunimensä Juhanaksi.
| |||