Ero sivun ”Glykoproteiini” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rei-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: nl:Glycoproteïne
p Pidensin tynkää artikkelia
Rivi 1:
[[Kuva:Glykoproteine Zucker.svg|thumb|300px|'''Kahdeksan yleisintä glykoproteiinien monosakkaridia''' </br>Glukoosi, galaktoosi, ksyloosi, N-asetyyliglukosamiini, N-asetyyligalaktosamiini, fukoosi, N-asetyylineuramiinihappo ja mannoosi.]]
'''Glykoproteiinilla''' tarkoitetaan [[proteiini]]a, johon on liittynyt hiilihydraattiryhmä tai -ryhmiä. [[Solukalvo]]lla kalvon proteiineihin liittyvät hiilihydraattiketjut muodostavat [[solu]]n uloimman osan eli glykokalyksin. Glykoproteiinin tarkoituksena on tunnistaa soluun saapuvia komponentteja ja samalla suojata solua.
'''Glykoproteiini''' on [[proteiini]], johon on liittynyt [[hiilihydraatti]]ryhmä tai -ryhmiä. Proteiiniin liittyneitä hiilihydraatteja kutsutaan [[glykaani|glykaaneiksi]]. Glykoproteiinit kuuluvat [[proteoglykaani]]en ja [[glykolipidi]]en ohella glykokonjugaatteihin.
 
==Glykoproteiinien esiintyminen ja tehtävät==
{{Tynkä/Biokemia}}
Glykoproteiineja esiintyy suurimmalla osalla [[organismi|organismeista]], bakteereista ihmiseen. Myös monet virukset sisältävät glykoproteiineja. Monet sekalaisia tehtäviä suorittavat proteiinit ovat glykosyloituneita. Esimerkiksi tietyt [[hormoni]]t, jotkut [[veriryhmä]]tekijät ja melkein kaikki [[veriplasma|plasman]] proteiinit [[albumiini]]a lukuun ottamatta ovat glykoproteiineja. Solukalvolla kalvon glykoproteiinien hiilihydraattiketjut muodostavat solun uloimman osan eli glykokalyksin. Solukalvon glykoproteiinin tarkoituksena on tunnistaa soluun saapuvia komponentteja ja samalla suojata solua. Hiilihydraatin osuus glykoproteiinin massasta vaihtelee 1–85&nbsp;%. Alla olevassa taulukossa on esitettynä glykoproteiinien tehtäviä:
 
===Glykoproteiinien tehtäviä===
'''Rakenteelliset molekyylit'''
**[[Solukalvo]]ssa tai -seinämässä
**[[Kollageeni]], [[elastiini]]
**[[Fibriini]]t
**[[Luukudos|Luukudoksen]] soluväliaineessa
 
'''Liukuaineet ja suojaavat tekijät'''
**[[Musiini]]t
**[[Erite|Limaeritteet]]
 
'''Kuljetusmolekyylit'''
**[[Vitamiini|Vitamiineille]]
**[[Lipidi|Lipideille]] eli rasva-aineille
**[[Kivennäisaine|Kivennäis- ja hivenaineille]]
 
'''Immunologiset molekyylit'''
**[[Immunoglobuliini]]t eli vasta-aineet
**[[Kudosyhteensopivuustekijä]]t
**[[Komplementti (biologia)|Komplementti]]
**[[Interferoni]]t
 
'''Hormonit'''
**[[Koriongonadotropiini]]
**[[Tyrotropiini]]
 
'''Entsyymit'''
**[[Proteaasit]]
**[[Nukleaasit]]
**[[Glykosidaasit]]
**[[Hydrolaasit]]
**[[Hyytymistekijät]]
 
'''Solun kiinnittyminen ja tunnistuskohdat'''
**[[Solu]]-solu
**[[Virus]]-solu
**[[Bakteeri]]-solu
**[[Reseptori (biokemia)|Hormonireseptorit]]
 
'''Antarktisten kalojen jäätymistä estävät molekyylit'''
 
 
'''Lektiinit'''
 
==Glykaanin rakenne==
Hiilihydraattiketjut kiinnittyvät proteiiniin [[Glykosidisidos|O- tai N-glykosidisilla sidoksilla]]. Glykoproteiinit voidaan jakaa neljään pääluokkaan polypeptidiketjun ja glykaanin välisen sidoksen perusteella: 1) Glykoproteiinit, joissa [[seriini]]- tai [[treoniini]]aminohappotähteen hydroksyyliryhmä muodostaa O-glykosidisidoksen N-asetyyligalaktosamiinin kanssa. 2) Proteoglykaanit, joissa esiintyy seriinin ja ksyloosin välinen O-glykosidisidos. 3) Kollageenit, joissa esiintyy hydroksilysiinin ja galaktoosin välinen O-glykosidisidos. 4) Glykoproteiinit, joissa [[asparagiini]]n amidiryhmä muodostaa N-glykosidisidoksen N-asetyyliglukosamiinin kanssa. Luokkien 1-3 hiilihydraattiosia kutsutaan O-glykaaneiksi ja luokan 4 N-glykaaneiksi.
 
Joissakin glykoproteiineissa on sekä O- että N-glykosidisidoksilla kiinnittyneitä glykaaneita. Yhdessä glykoproteiinissa voi olla kiinnittyneenä yhdestä useisiin kymmeniin hiilihydraattiosaa, joiden pituus voi vaihdella muutamasta monosakkariditähteestä paljon laajempiin. Yleisimmät glykaaneissa esiintyvät monosakkaridit ovat [[glukoosi]], [[galaktoosi]], [[ksyloosi]], [[N-asetyyliglukosamiini]], [[N-asetyyligalaktosamiini]], [[fukoosi]], [[N-asetyylineuramiinihappo]] ja [[mannoosi]]. Galaktoosi, glukoosi ja mannoosi ovat heksooseja, N-asetyylineuramiinihappo on tyypiltään siaalihappo ja sitä tavataan usein glykaaniketjun hännässä, fukoosi on deoksiheksoosi, N-asetyyliglukosamiini ja N-asetyyligalaktosamiini ovat aminoheksooseja.
 
==Katso myös==
* [[Glykaani]]
* [[Glykosylaatio]]
* [[N-glykosylaatio]]
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Murray R K ''et al.''|Nimike=Harper’s Biochemistry, 23rd Edition. Chapter 56: Glycoproteins|Julkaisija=Appleton & Lange|Vuosi=1993|Tunniste=ISBN 0-8385-3562-3}}
 
==Aiheesta muualla==
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/bv.fcgi?rid=glyco.figgrp.469 N-glykaanien esiasteen biosynteesin vaiheita. (Tummat neliöt ovat N-asetyyliglukosamiineja, valkoiset ympyrät mannooseja ja tummat kolmiot glukooseja.)]
* [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/bv.fcgi?rid=glyco.figgrp.562 O-glykaanin 3- ja 4-alatyypin muodostuminen. (Valkoiset neliöt ovat N-asetyyligalaktosamiineja, tummat ympyrät galaktooseja, tummat neliöt N-asetyyliglukosamiineja ja valkoinen kolmio on fukoosi.)]
 
 
{{Tynkä/[[Luokka:Biokemia}}]]
[[Luokka:Proteiinit]]