Ero sivun ”Tuorlan observatorio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Tuorlan observatorio''' on [[Turun yliopisto]]n [[tähtitiede|tähtitieteen]] tutkimusyksikkö. Se sijaitsee [[Piikkiö]]n Tuorlassa aivan [[Kaarina]]n kaupungin rajan tuntumassa, noin 12
Laitoksen johtajana
==Historiaa==
Professori [[Yrjö Väisälä]] perusti observatorion vuonna [[1952]] korvaamaan [[valosaaste]]esta kärsineen vanhan [[Iso-Heikkilän tähtitorni]]n
Observatorion rakennustyöt aloitettiin vuonna 1952 ja sen vanhimmat osat valmistuivat vuonna [[1957]]. Väisälän johdolla mm. rakennettiin geodeettisen kolmiomittausverkosto etäisyysmittauksiin, mitattiin Maan akselin liikkeitä zeniitti-teleskoopilla sekä havainnoitiin pikkuplaneettoja ja pyrstötähtiä ja niiden ratoja. Väisälän väitetään tuotteliaimpina vuosina havainneen yhdessä myöhemmin tähtitieteen professoriksi nimitetyn Liisi Oterman kanssa enemmän pikkuplaneettoja kuin maailman kaikki muut observatoriot yhteensä.
Väisälän jälkeen observatorion johtajana toimi [[Liisi Oterma]]. Hänen aikanaan Tuorlaan mm. pystytettiin 60 cm peiliteleskooppi. Lisäksi observatorio menetti vuonna 1971 Turun yliopiston kansallistamisen yhteydessä itsenäisen asemansa ja siitä tuli osa Fysikaalisten tieteiden laitosta.
Professori [[Vilppu Piirola]] toimi observatorion johtaja vuodesta [[1978]] vuoteen [[1980]]. Hänen aikanaan observatorion uudeksi tutkimuskohteeksi lisättiin polarisoidut tähtijärjestelmät.
Professori [[Mauri Valtosesta]] tuli observatorion johtaja vuonna 1980. Hänen aikanaan aktiivisista galakseista tuli eräs observatorion päätutkimusalueista. Observatoriota laajennettiin vuonna [[1989]] ja vuonna [[1991]] siitä tehtiin uudelleen Turun yliopistoon kuuluva erillislaitos.
Vuodesta 2002 lähien Tuorlan observatorion johtajana on toiminut professori [[Esko Valtaoja]]. Valtaojan aikana laitoksessa tehtävä tutkimus on liittynyt avaruudessa tehtävän tähtitieteen ja astrofysiikan piiriin. Observatorio sai myös alueelleen uuden 12 työhuonetta ja vierasasunnon sisältävän rakennuksen sekä käyttöönsä millimetrialueen aurinkoteleskooppi.
==Tutkimusalat==
| |||