Ero sivun ”Gallinazon kulttuuri” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Kuva:Mapa cultura gallinazo.png|thumb|right|200px| Gallinazon kulttuurin alue.]]
 
'''Gallinazon kulttuuri''' (eli '''Virún kulttuuri''') kukoisti Virújoen laaksossa noin 200 eaa. - 200/350 jaa. Se oli myöhemmän [[Mochen kulttuuri]]n naapuri, edeltäjä, aikalainenkin ja vaikutti siihen. Kulttuurin alue ulottui La Leche -joen laaksosta Santajoen laaksoon. Varsinainen Virun kulttuurin ydinalue ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella.
ulottui Chicaman ja Virún jokilaaksoihin Región La Libertadin alueella.
 
Täällä vallitsi luokkayhteiskunta, ja kastelukanavapohjainen maanviljely. Viljeltiin mm. maissia ja papua sekä pidettiin hedelmäpuita. Kuivattua kalaa myytiin sisämaahan. Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns. varhaisella välikaudella noin 500 eaa. - 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin.
Tämä [[Chavin]]in perinteitä jatkanut kulttuuri kukoisti ns varhaisella välikaudella noin 500 eaa. - 300 jaa., jolloin Peru oli hajonnut moniin alueisiin.
<!-- 500 B.C. and the 300 -->
<!--
-->
 
Kulttuurin keskus oli Virujoen Castillo de Tomabal. Merkittävimmät monumentit ovat San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
Kulttuurin merkittävimmät monumentit ovat
San Juan, Napo, Sarraque and Tomaba.
 
Se ulottui Santajoelta Ecuadorin rajalle keramiikkalöytöjen mukaan. Gallinazon kulttuuri pohjautui aikaisempaan [[Cupisniquen keramiikka]]an liittyvään kulttuuriin. Gallinazon keramiikka oli melko taitavasti tehtyä. Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku-, keski- ja myöhäisvaiheeseen. Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa.-300 jaa. [[Vicús-kulttuuri]].
Mochica, joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa., valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
aikaisempaan [[Cupisniquen keramiikka]]an liittyvään kulttuuriin.
Gallinazon keramiikka oli malko taitavasti tehtyä.
Tämän kulttuurin kehitys jaetaan alku, keski ja myöhäisvaiheeseen.
Samoilla seuduilla kukoisti noin 1000 eaa-300 jaa [[Vicús-kulttuuri]].
Mochica joka sijaitsi Chicamajoen laakson Cuencessa 100 jaa, valtasi Virujoen laakson noin 300 jaa.
 
<!--
http://www.indiana.edu/~arch/saa/matrix/saa/saa_mod06.html
n Marajó Island (15,000 square miles) in the mouth of the Amazon, which is more savanna than tropical forest (Roosevelt 1989, 1991) platform mounds and polychrome pottery indicate a 1000-year occupation by sociopolitically complex farmers between 400 B.C. - A.D. 1300. The mounds elevated houses during flood season, and some were even higher, possibly for defense (today they are called fortalezas ) fortifications). There are some 400 mounds, 10-20 feet high, 6-7 acres, with the tallest being 65 feet high and 12 acres in extent, and the largest grouping being 40 mounds. They are arranged in several centers which had houses of wattle and daub with baked clay hearths. There are lots more smaller sites along the rivers without artificially mounded elevation. Work by geographer William Denevan and many Brazilians and other archaeologists
-->