|
'''Miguel Serveto''' (myös Michel Servet, Michael Servetus), ([[1511]]-[[1553]]) oli espanjalainen tiedemies, ennen kaikkea lääkäri ja teologi, mutta myös fyysikko ja humanisti. Hän oli monipuolinen tutkija joka julkaisi artikkeleita astronomian, meteorologian. maantieteen, lain filosofian, Raamatun tutkimuksen, matematiikan, anatomian ja lääketieteen alalta. [[Areiolaisuus|Areiolaisuuteen]] taipuvainen Serveto kiisteli [[Jean Calvin]]in kanssa pyhän kolminaisuuden merkityksestä, tuomittiin harhaoppiseksi ja teloitettiin 1553.
{{tynkä/Henkilö}}
Miguel Serveto (latinaistettuna Michael Servetus, ransk. Michel Servet) oli syntynyt Villanovassa tai [[Navarra]]n Tudelassa vuonna 1509 tai 1511. Hän oli käyttänyt lisänimeä Serveto jo eräissä varhaisimmissa kirjoituksissaan. Toisinaan hän käytti kuitenkin lisänimeä Villanovanus, jolla hänen isänsä tunnettiin kotipaikkansa mukaan.
Serveto opiskeli aluksi [[Ranska]]n [[Toulouse]]ssa lakia, mutta samalla hän perehtyi Raamattuun ja syventyi Pyhän kolminaisuuden olemukseen. Hänen suojelijanaan oli fransiskaanimunkki Juan de Quintana (k. 1534). Pettyneenä [[paavi]] Clemens VII:n pöyhkeilyyn ja keisarin liehittelyyn maallistunutta paavia kohtaan. Serveto oleskeli Lyonissa, Genevessä ja Baselissa. Baselissa ja Strassbourgissa hän kohtasi ranskalaisen uskonpuhdistuksen johtajia, kuten Johannes Oecolampadiuksen, Martin Bucerin ja Kaspar Schwenckfeldin.
Serveto oli [[katolinen]], mutta hän oli omaksunut eräitä [[kalvinismi|reformoidun uskon]] käsityksiä. Hän esitteli uusia ajatuksiaan Pyhästä kolminaisuudesta teoksessa "De Trinitatis erroribus libri VII" (1531), jossa hän hyökkäsi katolisen kirkon opetuksia vastaan. Serveto toi siinä esiin omat käsityksensä Jumalasta, Pojasta ja Pyhästä Hengestä sekä niiden ilmenemisestä Pyhässä sanassa ja ihmisen sydämen liikuttajana. Sen paremmin katoliset kuin protestantitkaan eivät ymmärtäneet Serveton mutkikkaita pohdintoja. Siksi Serveto julkaisi teoksestaan korjatun laitoksen "Dialogorum de Trinitate libri II" (1532).
Lyonissa vuonna 1535 ollessaan Serveto, käyttäen lisänimeä Villanovanus, teki työtä Trechselin veljesten kirjankustantamossa tieteellisen kirjallisuuden toimittajana. Sinä aikana hän sai uuden suosijan, lääkäri Symphorion Champierin (Campegius) (1472–1539), ja päätti seurata tämän uraa. Serveto opiskelikin lääketiedettä Pariisissa vuodesta 1536, opastajinaan Johann Günther (myös Guinter tai Winter) Andernachus (n. 1505–1574), Jacques Dubois eli Sylvius (1478–1555) ja Jean Fernel (1506–1558). Servetosta tuli Andreas Vesaliuksen jälkeen (1515–1564) Andernachuksen avustaja anatomian tutkimuksissa. Viime mainittu ylisti Servetoa kaikkia muita etevämpänä Galenoksen tuntijana.
Serveton Pariisissa julkaisemat kirjoitukset käsittelivät lääkesiirappeja ja lisäksi hän piti luentoja astrologiasta ja geometriasta. Vuonna 1538 hän julkaisi astrologiasta teoksen, jossa hän väitti tähtien vaikuttavan ihmisten terveyteen. Sen seurauksena hän joutui puolustautumaan lääketieteellisen tiedekunnan häntä vastaan nostaman syytteen johdosta. Siitä huolimatta Serveto sai suoritetuksi samana vuonna Pariisissa lääkärin tutkinnon.
Champierin kuoltua Serveto lähti Pariisista ja opiskeli Louvainissa teologiaa ja hepreaa. Sen jälkeen hän toimi lääkärinä mm. Avignonissa ja Charlieussa. Viime mainitussa kaupungissa Serveto suunnitteli avioliiton solmimista, mutta se lykkääntyi "fyysisen avioesteen" johdosta. Vuonna 1540 Serveto oli Montpellierissä, josta arkkipiispa Pierre Paulmier kutsui hänet henkilääkärikseen Vienneen vuonna 1541. Tätä tehtävää Serveto hoiti vuoteen 1553 eli 12 vuoden ajan. Muodollisesti katolisena Serveto jatkoi yhä reformaatioon viittaavia tutkimuksiaan.
Serveto esitteli ajatuksiaan vuonna 1546 valmistuneessa käsikirjoituksessaan "Christianismi Restitutio" (Kristinuskon ennalleen palauttaminen). Hän julkaisi uudistetusta käsikirjoituksesta 1000 kappaleen salaisen painoksen vuonna 1553, ilman kirjoittajan ja kirjanpainajan nimeä. Teoksessa Pyhän Hengen ja ruumiillisen uudistumisen suhdetta käsitellessään Serveto toi esiin havaintonsa keuhkojen verenkierrosta. Näin hän kuvasi ensimmäisenä länsimaissa pienen verenkierron periaatteen, jonka mukaan veri kulki sydämen oikeasta kammiosta keuhkojen kautta sydämen vasempaan eteiseen. Hän ei ollut tietoinen siitä, että persialainen filosofi, filologi ja lääkäri Ibn an-Nafis oli päätellyt sen jo 1200-luvulla.
Serveton "Christianismi Restitutio" herätti voimakasta vastustusta sekä katolisen että reformoidun kirkon oppineiden keskuudessa. Se koettiin hyökkäyksenä erityisesti vallitsevaa kolminaisuusoppia kohtaan. Serveto annettiin ilmi inkvisitiolle, joka pidätti hänet ja hänen kirjanpainajansa. Kuulustelujen aikana Serveto kuitenkin pakeni ja katolisten viranomaisten oli tyydyttävä polttamaan vain hänen kuvansa. Myös hänen teoksensa poltettiin niin, että sitä on säilynyt jälkimaailmalle vain kolme kappaletta. Serveto palasi uhkarohkeasti pakomatkaltaan [[Jean Calvin]]in (1509–1564) hallitsemaan [[Geneve]]en, jossa hänet vangittiin ja kuulusteltiin kerettiläisyydestä syytettynä parin viikon ajan elokuun loppupuolella 1553. Calvin näytteli tärkeää osaa Serveton tutkinnassa ja painosti hänen tuomitsemistaan kuolemaan kerettiläisenä. Päätökseksi tuli, että Serveto poltetaan elävänä roviolla, mikä tapahtui 27.10.1553 [[Sveitsi]]n Champel'issä.
[[Luokka:Espanjalaiset tieteilijät|Serveto, Miguel]]
[[Luokka: Teologit]]
[[ar:ميخائيل سيرفيتوس]]
| 