Versio 28. maaliskuuta 2007 kello 05.39 muokkaa Riisipuuro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 207 muokkausta p typo ← Vanhempi muutos		Versio 28. maaliskuuta 2007 kello 05.41 muokkaa kumoa Riisipuuro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 21 207 muokkausta p typo Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Vesikatteella''' ymmärretään rakennuksen vesikaton vettä pitävää osaa. ~~Vesikaton~~Vesikatteen tehtävänä on vastaanottaa ja johtaa pois sadevesi ja lumi. Vesikatteen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat veden eristys ja pitkäkestoisuus. ~~katteeseen~~Katteeseen kohdistuu erilaisia rasituksia, joista auringon säteilyn aiheuttamat kemialliset muutokset ja lämpöliikkeet ovat suurin. Myös ilman epäpuhtaudet syövyttävät kattoa. Loiville kattopinnoille voi kertyä arktisissa olosuhteissa hyvinkin paljon lunta ja jäätä, joka katteen on kestettävä. ==Vesikatemateriaaleja== Rivi 22: Pärekaton jälkeen yleistyi Suomessa 1950-1960-luvuilla huopakatto. Perinteisessä huopakatteessa oli huopamattoon imeytetty pikeä ja käsitelty pinta hiekalla. Hiekkapinta toimii ikään kuin kulutuspintana. Huopa on noin 60 cm leveänä nauhana ja kiinnitettiin kolmiorimojen ja rimanauhojen avulla naulaamalla. ====~~Tiilikate~~Tiilikatto==== Erilaiset [[tiili]]katot ovat yleisempiä Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta myös Suomessa varakkaammissa maalaistaloissa ja kaupunkitaloissa oli jo varhaisessa vaiheessa tiilikattoja. Poltetusta savitiilestä saadaan kaunis ja kestävä katto. Raskaana materiaalina tiilikatto tarvitsee suhteellisen tukevat alusrakenteet.

Ero sivun ”Vesikate” versioiden välillä