Ero sivun ”Vesikate” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p myöskin -> myös |
jaettu perinteisiin ja nykyisiin, nykytilanne täydennetty |
||
Rivi 1:
'''Vesikatteella''' ymmärretään rakennuksen vesikaton vettä pitävää osaa.
Vesikatteen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat veden eristys ja pitkäkestoisuus. katteeseen kohdistuu erilaisia rasituksia, joista auringon säteilyn aiheuttamat kemialliset muutokset ja lämpöliikkeet ovat suurin. Myös ilman epäpuhtaudet syövyttävät kattoa. Loiville kattopinnoille voi kertyä arktisissa olosuhteissa hyvinkin paljon lunta ja jäätä, joka katteen on kestettävä.
==Vesikatemateriaaleja==
===Perinteisiä vesikatetyyppejä===
Vesikatemateriaaleja on aikojen kuluessa kehitetty paikallisista ja teknisistä olosuhteista riippuen hyvin erilaisia:
*'''Turvekatto''': [[Turve|Turpeesta]] ja [[Tuohi|tuohesta]] valmistettu katto on ehkä vanhimpia vesikatetyyppejä Suomessa. Turpeesta ja moninkertaisesta tuohikerroksesta saatiin vettä pitävä ja lämmin kate yksinkertaisilla työkaluilla.▼
====Turvekatto====
*'''Pärekatto''': [[Päre|Pärekatto]] alkoi Suomessa yleistyä, kun pärehöylä saatiin käyttöön päreiden valmistusta varten. Päreitten kiinnittämiseksi tarvitaan [[Naula|nauloja]] ja alustaksi lautarakenne, joten pärekaton valmistaminen edellyttää jo koneita. Pärekatto oli hyvin yleinen Suomessa maalla vielä 1950-luvulla. Kuiva pärekatto oli äärimmäisen arka tulipaloille, joka saattoi syttyä savupiipusta tulevasta kipinästä.▼
▲
====Pärekatto====
▲
====Paanukatto====
====Olki- ja ruokokatto====
Olki- tai ruokolyhteistä limittäin pinoamalla saatiin kevyitä ja halpoja katteita. Materiaalia käytettiin erityisesti Keski-Euroopassa.
====Huopakatto====
====Tiilikate====
===Nykyisin käytössä olevia vesikatemateriaaleja===
====Peltikate====
Muovipinnoitetusta kuumasinkitystä [[Pelti|teräspellistä]] valmistettu katto on yleisin Suomessa käytetty vesikatemateriaalityyppi. Materiaalina on kuumasinkitty teräslevy, joko eri tavoin muovipinnoitettuna tai maalattuna, harvemmin käsittelemättömänä. Kalliiimpia mutta kestävämpiä materiaaleja ovat homogeenisestä metallilevystä paikan päällä saumatut tehdyt peltikatot: materiaalina voi olla [[kupari]], [[sinkki]], tai [[ruostumaton teräs]]. Homogeenisesta levystä tehtyjen kattojen etuna on pitkä käyttöikä; katto saattaa kestää jopa yli sata vuotta. Kupari- ja sinkkikatoilla pitkäikäisyys perustuu metallin pintaan syntyvän [[oksidi]]kerroksen suojavaikutukseen.
Perinteisesti peltikatot olivat suorasta levystä paikan päällä käsityökaluilla saumamalla tehtyjä. Nykyisin paikan päällä levyt voidaan ''konesaumata'', tai voidaan käyttää eri tyyppisiä valmiiksi ''profiloituja'' levyjä. Levyt voivat ulottua harjalta räystäälle, tai olla pienempiä jolloin alempi lomitetaan ylemmän alle. Peltikaton etuna on pitkä käyttöikä, helppo asennettavuus ja suhteellisen edullinen hankintahinta.
▲*'''Paanukatto''': [[Paanu]]ista valmistettu katto on pärekattoa kestävämpi, koska paanut yleensä tervataan. Tyypillisiä paanukattoja käytettiin kirkoissa.
====Tiilikate====
▲*'''Huopakatto''': Pärekaton jälkeen yleistyi Suomessa 1950-1960-luvuilla huopakatto. Siinä oli huopamattoon imeytetty pikeä ja käsitelty pinta hiekalla. Hiekkapinta toimii ikään kuin kulutuspintana. Huopa on noin 60 cm leveänä nauhana ja kiinnitetään kolmiorimojen ja rimanauhojen avulla naulaamalla. Huopakattoa käytetään edelleen yleisesti.
Tiilikatteita käytetään tyypillisesti pientaloissa. Nykyisin valtaosa tiilikatoista on tehty [[betoni]]kattotiilistä, mutta markkinoilla on myös poltettuja savitiilejä. Betonikattotiilien värivalikoima on laaja, ja poltettujakin tiiliä saa eri sävyissä punaisesta mustanruskeaan.
====Huopakate====
▲*'''Tiilikatto''': Erilaiset tiilikatot ovat yleisempiä keski- ja etelä-Euroopassa, mutta myös Suomessa varakkaammissa maalaistaloissa ja kaupunkitaloissa oli jo varhaisessa vaiheessa tiilikattoja. Tiilikatto tarvitsee pärekaton tavoin suhteellisen paljon alusrakennetta, joka on lautaa. Tiilistä saadaan kaunis ja erittäin kestävä katto. [[Tiili|Punatiiliset]] katot olivat aiemmin Suomessa yleisimpiä, mutta tiilimateriaalin kehittymisen myötä värit myös vaihtelevat.
Nykyisin huopakatot tehdään erilaisista ''kumibitumikermeistä''. Materiaali poikkeaa suuresti aikaisemmista 1960- ja 1970-luvuilla käyetyistä huopapohjaisista katteista. Useimmiten käytetään monikerroksisia, kaksi- tai kolmikerroksisia kermejä, jotka saumataan yhteen kuuma- tai kylmäsaumauksella. Myös perinteistä kolmiorimoitusta voidaan käyttää. Tyypillisesti huopakatteita käytetään suurilla kattopinnoilla, erityisesti tasakatoilla.
[[Luokka:Rakennustekniikka]]
[[Luokka:Rakennustarvikkeet]]
|