Ero sivun ”Etelämanner” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: sco:Antarcticae, yi:אנטארקטיקע |
|||
Rivi 9:
'''Antarktis''' käsittää, paitsi viidenneksi suurimman mantereen, ''Etelänapamantereen'', myös sitä ympäröivät ''subarktiset'' [[saari (maantiede)|saaret]] [[Eteläinen jäämeri|Eteläisessä jäämeressä]] (muun muassa [[Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwich-saaret]], [[Etelä-Orkneyn saaret]], [[Etelä-Shetlannin saaret]], [[Bouvet'nsaari]], [[Crozetin saaret]] (Ranska), [[Kerguelen]] (Ranska), [[Macquariesaari]] (Australia), [[Ballenysaaret]], [[Pietari I:n saari]] (Norja), [[Aleksanteri I:n saari]] ja [[Grahamin maa]]ta reunustavat saaret). [[Pinta-ala]]a alueella on noin 14,1 miljoonaa km² (josta lautta[[jää]]tä noin [[miljoona]] [[neliökilometri]]ä), josta saaret muodostavat noin 89 000 km². Manteretta peittää keskimäärin noin kahden kilometrin paksuinen jää, ja noin 600 000 km² on jäätöntä aluetta, lähinnä Antarktiksen niemimaalla ja saarilla. Mantereen päällä voi paksuimmillaan olla yli neljän kilometrin paksuinen jääkerros. Tästä johtuen se on keskimääräisesti korkein manner, keskikorkeuden ollessa 2,3 kilometriä.
Alue on jaettu sektoreihin, jotka kuuluisivat [[Norja]]lle, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannialle]], [[Uusi-Seelanti|Uudelle-Seelannille]], [[Ranska]]lle, [[Chile]]lle, [[Argentiina]]lle ja [[Australia]]lle, ellei ''[[Antarktiksen sopimus|Antarktiksen sopimusta]]'' olisi allekirjoitettu [[1959]]. Lisäksi sopimuksessa sovittiin, että Etelämannerta ei saa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Asutusta alueella ei ole, lukuun ottamatta muutamaa kymmentä kansainvälistä tutkimusasemaa, joilla on noin muutama tuhat asukasta yhtäjaksoisesti. Ensimmäinen Etelänapamantereella syntynyt ihminen oli vuonna [[1978]] Argentiinan [[Esperanza-tutkimusasemalla]] syntynyt [[Emilio Palma]].
==Jäätikkö==
| |||