Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä

45 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
kh, nimet ja teosten nimet tark.
p (→‎Senaattori: linkitys)
(kh, nimet ja teosten nimet tark.)
 
==Elämäkerta==
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti oli Katarina Galenius,. vuodestaHän [[1892]] lähtien hän oli avioliitossaavioitui Anna Kiljanderin kanssa [[1892]]. Kari tulipääsi ylioppilaaksi [[1888]] sekäja valmistui kansakoulun opettajaksikansakoulunopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarista [[1893]].
 
Opettajaksi valmistumisensa jälkeen Kari toimi Koivulan kasvatuslaitoksen opettajana vuosina [[1893]]-[[1894]] ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] [[1894]]-–[[1905]].
 
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kehityksessä on traaginen ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putoamisia. Hän liittyi aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerinä ja Sosialidemokraattisen puolueen taloudenhoitajana vuosina [[1899]]-[[1905]]. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina [[1904]]-[[1905]] ja tällöin olivat vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]-[[905]] valtiopäivillä.
 
Kuitenkin J. K. Karin rooli suomalaisen työväenliikkeen kehityksessä on traaginensurullinen, ja se sisältää niin jyrkkiä nousuja kuin myös nopeita laskuja ja jopa putoamisia. Hän liittyi aivan 1800-luvun loppuvuosina työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen sihteerinä ja Sosialidemokraattisen puolueen taloudenhoitajana vuosina [[1899]]-[[1905]]. Turun kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina [[1904]]-[[1905]], ja tällöin olivatoli kaupungeissa vielä voimassa kaupungeissa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden [[1904]]-[[9051905]] valtiopäivillä.
 
==Senaattori==
Eräänlaista poliittisenPoliittisen uran huippua edusti J. K. Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi, eli senaattoriksi vuosina [[1905]]-[[1907]]. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa senaattia kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain ([[1903]]) [[Forssan kokous 1903kokous1903|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemaailman omanneelleomaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti J. K. Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna [[1906]].
 
Kuitenkin kesäkuussaKesäkuussa [[1917]] Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänenhänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna [[1917]].
 
J. K. Kari oli ja eli kuitenkin lähellä työväenliikettä, sillä hän osallistui jatkuvatjatkuvasti keskusteluihin kirjoituksillaan sekäja oli KOtkassaKotkassa ilmestyvän Eteenpäin-lehden toimittajana. Hän oli myös Suomen Ammattijärjestön sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja. kuin myössekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään Kotkan kaupunginvaltuuston sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, Karihän toimi lyhyitä aikoja Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton sihteerinä ja taloudenhoitajana.
 
==Kirjoitustyöt==
Tietenkin lehtimiehenä työskennellyt Kari kirjoitti paljon lehdistöön, mutta eritoten hän kunnostautui erityisesti työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonnevuonna [[1899]], Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna , ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, joka oli "[[Erfurtin ohjelma]]" ja jolla on ollut suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos "''Sosialismi ja sosialistinensosiaalinen liike 19. vuosisadalla"''. On vielä mainittava [[EdvardEduard Bernstein]]in "''Lakko, sen luontoluonne ja vaikutus"vaikutukset'' ([[1907]]), [[Karl Kautsky]]n "''Kristinuskon alkuperä"'' ([[1909]]), E.Eduard Bernsteinin "''Parlamentarismi ja sosialidemokratia"'' ([[1909]]) sekä KaytskynKautskyn "''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa jasekä yhteiskunnassa'' ([[1911]]).
 
==Lähteet==
*Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa ''Tiennäyttäjät'', toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319-359319–359.
 
[[Luokka:Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot|Kari, Juho Kyösti]]