Ero sivun ”Maurice Béjart” versioiden välillä

'''Maurice Béjart''' (oik. '''Maurice-Jean Berger'''), (s. [[1. tammikuuta]] [[1927]], [[Marseille]], [[Ranska]]) on ranskalainen tanssija ja koreografi, joka on perustanut sekä tanssiryhmiä että tanssikouluja.

Maurice Béjart on filosofi [[Gaston Berger]]in poika. Hän opiskeli tanssia samaan aikaan kun suoritti lukio- ja yliopisto-opintoja. Hän ihastui [[Serge Lifar]]in tanssiresitaalistatanssiresitaaliin ja päätti antautua kokonaan tanssijaksi. Hän suoritti neljätoistavuotiaana debyyttinsä [[Pariisin ooppera]]ssa ja toimi sen jälkeen [[Roland Petit]]in johdolla.

Vuonna [[1951]] hän teki [[Tukholma]]ssa ensimmäisen koreografiansa ''L’Inconnu''. Sen jälkeen oli vuorossa [[Igor Stravinsky]]n ''Tulilintu'' ({{k-fr|L’Oiseau de feu}}). Vuonna [[1955]] hän valmisti oman tanssiryhmänsä ''Ballets de l’Étoilen'' kanssa baletin ''Symphonie pour un homme seul'', joka perustui [[Pierre Henry]]n ja [[Pierre Schaeffer]]in musiikkiin. Niin lehdistö kuin yleisökin ylisti teosta.

Vuonna [[1960]] Brysselin[[Bryssel]]in [[Théâtre royal de la Monnaie]]n johtaja Maurice Huisman oli huomannut Béjartin kyvyt. Béjart siirtyi Brysseliin ja perusti XX:n vuosisadan baletin, jonka kanssa hän kiersi maailmaa ja opetti myös laajalle yleisölleen uuden tanssin saloja.

Brysselissä, kuten sen jälkeen myös Lausannessa, Béjart on ottanut ryhmäänsä tulevia huipputanssijoita eri puolilta maailmaa. Béjartilla on ollut tavoitteenaan saada miesten tanssi uudelleen arvostetuksi, ja hän on vaatinut tanssijoiltaan täydellistä venäläis-ranskalaisen tanssin hallintaa ja taitoa soveltaa ja hallita uusklassisen tanssin uusia virtauksia. Hän on halunnut toteuttaa kokonaisesityksen, jossa musiikki, lyyrisyys, teatteri ja koreografia yhdistyvät kokonaisuudeksi, ja siihen hän on liittänyt vaatimukset solistisesta mestaruudesta. Teoksissaan Béjart ei kaihda suuria universaaleja kysymyksiä, kuten aidsia ja ekologiaa, jotka ovat saanetsaaneet ryhmän esityksissä oman sijansa.